Kylät

Voimaa kylistä!

Pyhtäätä on pidetty kylien kuntana aktiivisten ja aikaan saavien kylien ansiosta. Kylätoiminta on edelleen vireää ja aktiivisuutta pitää osaltaan yllä Sepra ry, jonka kautta saa ideoita ja myös rahallista apua erilaisiin hankkeisiin.

Haavisto

Haaviston kylän avarat peltomaisemat Pyhtään pohjoisosassa juontavat juurensa jo keskiajalta saakka. Tammijärven ja Kymijoen vesistöt antavat seudulle rauhallisen leimansa. Tammijärven rannassa sijaitsee Antinniemen uimaranta. Haavistossa on lisäksi pieni kirkko sekä oma  hautausmaa. Haaviston kylä kuuluu Vastilan kyläyhdistys ry:n toimintakenttään.
Haaviston ja Vastilan tarinakartta (ei mobiili).

Heinlahti - Heinlax

Heinlahden kylä sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Pyhtään kunnan itäosissa. Kyläasutus on keskittynyt valtatie 7:n läheisyyteen sekä kauniin Heinlahden ympärille. Rannoilla viihtyvät myös monet kesäasukkaat. Kylällä toimivat mm. Pyhtään Yrityksen kuntosali ja Heinlahden nuorisoseuran ylläpitämä seurantalo.
Heinlahden sivut

Munapirtti - Mogenpört

Munapittin saaren pituus on noin 8,5 km. Munapirtissä on kolme kylää; Tuuski sekä Saaren keskiosissa sijaitsevat Hinkapyöli ja Malmi. Mantereesta saaren erottaa kapeat Keihässalmi ja Kirksalmi.

Hirvikoski - Österhirvikoski

Hirvikosken kylä Kymijoen varrella on keskellä kauneinta
luontoa. Joki ja ympäröivät retkeilymaastot sekä Valkmusan kansallispuisto tarjoavat erinomaiset puitteet monenlaiseen harrastustoimintaan. Kylässä asuu n. 200 henkeä sekä kesäisin runsaasti mökkeiljöitä. Kylällä toimii alakoulu. Katso myös Hirvikosken kyläsivut.

Itäkirkonkylä - Österkyrkoby

Kirkonkylä on Pyhtään toiseksi suurin taajama noin 25 kilometriä Kotkan keskustasta ja 10 kilometriä Siltakylästä länteen. Strukan sulkujen kautta on mahdollista kulkea veneellä Pyhtään kirkonkylästä Suomenlahdelle. Kirkonkylästä on muodostunut viihtyisä asuinalue kouluineen ja harrastusmahdollisuuksineen.

Itämyllykylä - Öster-Kvarnby

Kaunissaari - Fagerö

Vehmas, merellinen Kaunissaari sijaitsee Pyhtään edustalla. Menneen ajan saaristolaistunnelmaa henkivä Kaunissaaren kylä puhkeaa kesäaikana kukkaan. Kylään kulkee Kotkan Sapokasta kesäpäivisin yhteysalus. Saarella toimii kesäisin myös kauppa ja muita palveluja. Kaunissaari kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. 
Kaunissaaren kyläkunnan kotisivut

Länsikirkonkylä -Väster-Kyrkoby (419)

Vanha Kuninkaantie Viipurista Turkuun kulkee Pyhtään Länsikirkonkylän läpi. Kymijoen ylityksen jälkeen kylässä on risteys Pirtnuoraan Kuninkaantien jatkaessa länteen Pappilan vierestä.

Länsikylä - Västerby (410)

Kiviniemi - Stensnäs (407)

Munapirtti - Mågenpört (413)

Munapirtti on Pyhtään suurin saari, ja jakaantuu useaan eri kylään: Munapirttiin, Malmiin, Hinkaböleen ja Tuuskiin. Omaleimaista saarelle ovat luonnonkauniit rannat ja harjumaastot sekä pitkä, merellinen historia. Munapirtin asutus on suurelta osin ruotsinkielistä. Saareen on mantereelta siltayhteys.
Munapirtin kyläyhdistyksen sivut

Purola - Svartbäck (416)

Purola sijaitsee Purolanlahden rannalla. Kylän osia ovat Ylikylä ja Alakylä. Purolan kautta kulkee tieyhteys Munapirtin saareen.

Pyhtään ainoa ruotsinkielinen alakoulu, Pyttis svenska skola, sijaitsee Purolassa. Purolassa toimii myös aktiivinen kyläyhdistys, ja siellä sijaitsee Pyhtään kunnan ylläpitämä uimaranta.

Pirtnuora - Pörtnor (415)

Siltakylä- Broby (417)

Pyhtään kunnan hallinto ja palvelut ovat sijoittuneet pääosin Siltakylään. Alue sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien varrella aivan E18/VT7 -moottoritieliittymän läheisyydessä. Matkaa pääkaupunkiseudulle on vain 60 minuuttia ja toisessa suunnassa Kotka on lyhyen matkan päässä.

Suur-Ahvenkoski - Stor-Aabborfors (418)

Vanha Kuninkaantie Viipurista Turkuun kulkee Ahvenkosken maiden läpi. Ahvenkosken kartano on ollut jo 1500-luvulla ja viimeisin kartanorakennus valmistui 1895 jääden tien pohjoispuolelle ennen tien kaartumista myös pohjoiseen kohti Savukoskea, jossa tie ylittää viimeisen kerran Kymijoen ennen poistumistaan Uudelle maalle pois Vanhan Suomen alueelta. Savukoskella sijaitsi Venäjän ja Ruotsin välinen raja 1745-1810.

Vastila (420)

Vastilan kylän laajat peltoaukeat reunustavat kuohuvan Kymijoen pohjoispuolta. Keskiajalta peräisin olevaan kylään kuuluu useita kantatiloja. Vastilan komeaa seurataloa voi vuokrata juhlien pitopaikaksi.Kylällä toimii Vastilan kyläyhdistys ry, joka kenttään kuuluvat sekä Haaviston että Vastilan kylät.
Haaviston ja Vastilan tarinakartta (ei mobiili)