Mantereella
Gamla Hinkaböle
Alue on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1921 ja alueen tuulimylly on toinen jäljelläoleva Kymenlaaksossa sijaitsevasta tuulimyllystä joka edelleen seisoo samalla paikalla jolle on aikanaan rakennettu.
Elfbrandtin talo
Elfbrandtin talo sijaitsee idyllisellä paikalla Pyhtään Kirkonkylässä, Kymijoen Pyhtäänhaaran varrella. Tilaan kuuluu viehättävä, punamullattu päärakennus, alun perin 1700-luvulla rakennettu hirsinen luhtiaitta sekä talli. Talon viimeisen asukkaan Ester Elfbrandtin kuoltua vuonna 1989 tila siirtyi Pyhtään kunnan omistukseen. Talossa järjestetään mm. kulttuurihistoriallisia keskusteluita ja näyttelyitä.
Kotirannan lintutorni, Heinlahti
Lintutorni on valmistui Heinlahden Kotirantaan 2022. Heinlahti on lähes kahden neliökilometrin laajuinen, hyvin matala, ruovikkoreunainen merenlahti joka vetää puoleensa kahlaajia ja puolisukeltajasorsia. Heinlahti kuuluu Kymenlaakson maakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin.
Pakkausmuseo
Pakkausmuseo sijaitsee Pyhtään kirkonkylässä entisen Stockforsin hiomon alueen kupeessa. Viehättävässä punaisessa mummonmökissä on esillä mielenkiintoinen kokoelma pakkaus- ja paperituotteita 1900-luvulta.
Punaiset kivet
Siltakylän kohdalle E18-tien varteen alkoi keväällä 2015 nopealla tahdilla ilmestyä punaiseksi maalattuja kiviä. Kivet herättivät aluksi hämmennystä, sillä maalarista ei ollut eikä ole vieläkään tietoa. Nykyisin monen pyhtääläisen portinpieltä koristaa punainen kivi joka kertoo rakkaudesta kotiseutuun. Punaiseksi maalatut kivet ovat myös suosittuja tuliaisia Pyhtäältä.
Pyhän Henrikin kirkko
Pyhtään keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1460-luvulta, ja se on parhaita alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja Suomessa. Kirkko on omistettu Pyhälle Henrikille.
Savukosken silta
Savukosken silta ylittää Kymijoen läntisimmän suuhaaran Pyhtään ja Loviisan rajalla. Silta on otettu käyttöön 1927 ja otettu museosillaksi vuonna 1982.
Stockforsin alue
Kaksi norjalaista insinööriä perustivat Stockforsin puuhiomon Kymijoen suulle 1900-luvun taitteessa. 1990-luvulla tehtaan toiminta loppui. Teollisuusneuvos Reino Uusitalo hankki alueen omistukseensa 1997. Historiaa ja rakennuksia kunnioittaen Uusitalo kunnosti lähes satavuotiaasta kartanosta ja sen piha- ja tehdasrakennuksista kauniin, aikakausien henkeä huokuvan ja nykyaikaista toimintaa palvelevan miljöön.
Strukan sulku
Strukan kanavan sulku ja siihen liittyvä pato ovat valmistuneet vuonna 1903. Tarkoituksena oli alun perin palvella Stockforsin puuhiomon kuljetuksia. Kanavassa on yksi sulku ja sen kautta kulkee venereitti Suomenlahdelta Pyhtään kirkonkylään. Strukan sulku on Suomen ainoa käytössä oleva, käsikäyttöinen merisulku. Sulun pituus on 25 metriä, leveys 8 metriä ja putouskorkeus 2 metriä.
Suuri rantatie
Vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon jaTukholman kautta Maarianhaminaan kulki edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Kuninkaantieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Valkmusan kansallispuisto
Valkmusan kansallispuisto perustettiin vuonna 1996 ja sen pinta-ala on 19,5 neliökilometriä, josta metsiä alle kaksi neliökilometriä. Valkmusan kansallispuisto käsittää Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen edustavaa suoluontoa. Suot ovat rannikon keidassoita. Alueelta on luokiteltu yli 30 erilaista soiden kasvupaikkatyyppiä. Soilla on myös arvokkaita metsäsaarekkeita ja reunametsiä.
Saaristossa
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa on satakunta tyrskyjen pieksemää saarta ja luotoa. Saarten tyypillisen karun kalliomännikön, poronjäkälän ja kallionrakoihin takertuneiden katajapensaiden lomassa piileksii myös eteläisen hurmaavia reheviä lehtoja. Keväällä miljoonien arktisten lintujen muuttoparvet lentävät alueen yli matkallaan kohti pohjoisen pesimäalueita.
Kaunissaari
Kaunissaari on Pyhtään ulkosaaristossa sijaitseva suosittu retkikohde. Saaren rannat ovat pääosin hiekkarantoja ja kasvusto on mäntyvaltainen. Kaunissaareen omilla veneillä saapuvia vierailijoita palvelee Pyhtään kunnan ylläpitämä vierasvenesatama. Saarelta löytyy palveluita kuten kauppa, kahvila, kesäravintola, taidenäyttely, käsityöpuoteja, leirintäalue, saaristolaismuseo, mökkivuokrausta ja telttapaikkoja sekä Metsähallituksen luontotupa.
Aikataulut
Kaunissaaren saaristolaismuseo
Kaunissaaren saaristolaismuseon museoesineistön keräämisen aloitti Lennart Rekonen 1940-luvulla. Esineistön kerääminen johti museotoiminnan aloittamiseen Kaunissaaressa Veli-Pekka Rekosen toimesta 1960-luvulla.
Mustaviiri
Saari kuului vuosisatojen ajan Ahvenkosken kartanolle. Saarelaiset kalastivat, ampuivat hylkeitä, kasvattivat heinää ja ottivat metsästä kotitarvepuut. Kaukaisempaa menneisyyttä ovat saaren kaksi jatulintarhaa, joista toinen on Kymenlaakson komein.
Metsähallituksen ylläpitämiin retkeilypalveluihin kuuluvat telttailualue, tulentekopaikka puuvarastoineen ja kuivakäymälä. Saarta kiertää noin 1,6 kilometriä pitkä merkitty luontopolku.
Ristisaari
Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluva Ristisaari on lintumuuton ja lukuisten harvinaisuuksien lisäksi tunnettu myös monipuolisesta kasvistostaan sekä hyönteismaailmastaan. Kevään arktikaa on saarelta seurattu yhtäjaksoisesti jo yli 30 vuotta. Viime vuosina havainnointia on jatkettu läpi kesän aina loppusyksyyn kunnes jäiden tulo on estänyt saarelle pääsyn.
Struven ketju
Struven maailmanperintöpiste sijaitsee Mustaviirin saarella. Piste sijaitsee keskellä saarta avokalliolla. Pisteen vieressä on näkötorni sekä vanhan kolmiomittaustornin jäänteet. Saarella on noin 1,6 kilometriä pitkä kulttuuriluontopolku, jonka varrella Struven piste on. Polun varrella voit tutustua myös saaristolaistorpan jäänteisiin, sotahistoriasta kertoviin merkkeihin, pirunpeltoon sekä Jatulin tarhaan.