Kattava lentokenttien verkosto on ratkaisu eikä ongelma

Ilmaliikenteen tulevaisuuden kehityskuva perustuu alueelliseen lentoliikenteen toimintamalliin ja teknologian kehitykseen. Kuva: Redstone AERO

Viimeaikainen keskustelu Suomen lentoliikenteestä on jäänyt junnaamaan sen ympärille, onko maakuntalentojen tukemisessa järkeä (muun muassa Ylen MOT 30.1. ja A-studio 31.1.).

Näkökulma on yksipuolinen eikä huomioi tulevaa kehitystä, etenkään lentoliikenteen sähköistymistä ja kenttien operoinnin digitalisoitumista. Lentoliikenteen kehittyessä Suomi tarvitsee jatkossa enemmän erityyppisiä lentokenttiä, ei suinkaan vähemmän.

Suomen kansainvälinen saavutettavuus on heikentynyt koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä. Suomi menetti kilpailuedun Aasian ja Euroopan välisessä lentoliikenteessä Venäjän ylilentokiellon vuoksi. Suomi on entistäkin kauempana maailmasta ja keskeisiltä markkinoilta.

Jotta Suomen kaikkien alueiden potentiaali saadaan hyödynnettyä, on tärkeää panostaa maan sisäiseen saavutettavuuteen. Pitkien etäisyyksien maassa kotimaan lentoyhteydet ovat sen turvaamisessa tärkeitä. Alueilta on päästävä Eurooppaan ja kauemmaksi saman aamun tai päivän aikana. Monen lentokenttäpaikkakunnan laskeva väestökehitys syö reittipohjaisen lentoliikenteen kysyntäpohjaa, muttei useinkaan poista tarvetta hyvälle saavutettavuudelle.

Kotimaan lentoliikenne on ollut taloudellisen kurimuksen piirissä. Tästä on seurannut reittiliikenteen lakkauttamisia, mikä on johtanut Finavian verkoston supistamiseen. Useiden alueiden saavutettavuus on uhattuna, millä on vaikutus vientiteollisuuteen, matkailuun ja elinvoimaan. Tarvitaan joustavampia tapoja tavoittaa alueet ilmastollisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Ilmaliikenteessä on meneillään historiallinen murros, jonka ajureina ovat ilmastokriisi, liikkumisen

muutos, kotimaan yhteyksien kannattavuusongelmat ja teknologinen kehitys, joka tuo markkinoille ekologisia lentoratkaisuja ja ilman miehistöä lentävät laitteet.

Vaikka lentoliikenne vastaa vain parista prosentista ihmisen aiheuttamista maailman hiilidioksidipäästöistä, on sen mielikuvallinen vaikutus ilmastoon paljon suurempi. Tämä on rajoittanut lentoliikenteen kasvua, joka ennen pandemiaa oli noin seitsemän prosenttia vuodessa. Uudet vaihtoehtoiset ja uusiutuvat energialähteet muuttavat asenteita: lentämisestä tulee ekologinen tapa matkustaa. Siivet ovatkin pian vihreitä.

Ratkaisut joustavan ja tehokkaan koko maan lentokenttäverkoston luomiseen ovat jo olemassa. Siksi nyt on kiire käynnistää alueellisen lentoliikenteen toimintamallin kehitys. Sen perustaksi pitää ottaa nykyistä kevyempi, digitaalisia ratkaisuja hyödyntävä lentokenttäinfrastruktuuri.

Uusinta uutta ovat digitaalisen etälennonjohdon, kysyntä- ja kutsupohjaisen liikennöinnin sekä pienempien lentokoneiden ja uusien käyttövoimien tarjoamat mahdollisuudet.

Sähkölentokoneita kehitetään eri puolilla maailmaa. Ensimmäiset ovat tulossa markkinoille
vuosikymmenen puolivälissä ja laajemmin ensi vuosikymmenen vaihteen tietämissä.
Vety energian siirtäjänä tulee olemaan tärkeässä roolissa niin sähkö- kuin polttomoottorikäyttöisissä lentokoneissa.

Akkuteknologia kehittyy harppauksittain. Nyt on jo näköpiirissä, että pelkästään akkukäyttöisten lentokoneiden toimintasäde tulee olemaan satoja kilometrejä.

Keskustelu ei saa jämähtää raskasta infraa edellyttävään reittiliikenteeseen. Liikenne- ja viestintäministeriön tuoreessa tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että nykyisen lentoasemaverkoston ja lennonjohdon toimintamalleja tulee arvioida kansallisesti siten, että samalla otetaan huomioon päästöttömän lentämisen ja pienilmailun mahdollisuudet.

Toimivien lentokenttien säilyminen käytössä on varmistettava. Finavian ulkopuolisten kenttien tukirahoitus täytyy nostaa tasolle, joka mahdollistaa kenttäverkoston säilymisen ja kehittymisen. Tarve ei kuitenkaan ole miljardeja kuten ratahankkeissa. Nykyinen rahoitus näille kentille on yhteensä vajaa miljoona euroa vuodessa. Sillä saa pikkukuntaan pätkän pyörätietä.

Me noin kaksikymmentä alueellista lentokenttäpaikkakuntaa Pyhtäältä Seinäjoelle ja Lappeenrannasta Enontekiölle olemme valmiit tekemään oman osamme maamme liikenteen tulevaisuuden hyväksi. Autamme mielellämme ratkaisujen löytämisessä yhteiseen haasteeseen.

Terhi Lindholm

Pyhtään kunnanjohtaja

Alueellisten lentokenttäpaikkakuntien verkoston kokoonkutsuja