Olemmeko hereillä, kun naiset määrittävät Kymenlaakson kehityksen suunnan?

Nuoret naiset määräävät aluekehityksen suunnan, kirjoitti Eero Holstila jo vuonna 2017.
Tästä asiasta ei ole meillä Kymenlaaksossa juuri keskusteltu. Jos emme nyt sitä tee, meillä on vaara jäädä kelkasta.

Koulutettu nuori väki muuttaa kaikkialta Suomesta Uudellemaalle. Naisten muuttoliike keskittyy suuriin kaupunkeihin, kun miehet asuvat pienemmissä kunnissa ja maaseudulla.  Esimerkiksi Pyhtäällä, jossa vuonna 2021 naisia oli 15–44-vuotiaista 683 ja miehiä 749. Samoin on Kotkassa ja Haminassa. Meillä on kolmessa Etelä-Kymenlaakson kunnassa yhteensä melkein 1 600 miestä enemmän nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokissa.

Suomalainen työelämä on voimakkaasti jakautunut sukupuolten mukaan. Samaan aikaan työnantajat sanovat, että työpaikkoja on, mutta työntekijöitä ei löydy. Yrityksemme eivät menesty ilman osaajia, eivätkä alueen palvelut toimi. Kilpailu tekijöistä tulee vain kovenemaan. Pyhtään kunnanjohtajana näen, että kunta menestyy vain, jos erilaiset osaajat puolisoineen ja perheineen haluavat muuttaa tänne.

Elinvoima- ja elinkeinopolitiikka vaatii sukupuoli- ja monimuotoisuusnäkökulmaa. Minkä toimialojen kehitykseen haluamme panostaa ja mikä niiden sukupuolijakauma on?  Kenelle julkiset tuet ja hankerahoitukset jaetaan? Miten otamme vähemmistöt huomioon elinvoiman kehittämisen valinnoissa? Teollisella perinnöllä ja satamajätkäkulttuurilla ei pärjätä, eivätkä lentoliikenteen tai akkuklusterin työpaikat pelasta, vaikka mausteena on matkailua tapahtumia.

Mikä kunnan tai seutukuntamme imago ja fiilis on? Kiinnostaako se muualle opiskelemaan muuttaneita nuoria? Otetaanko erilaiset ihmiset ja kansainväliset muuttajat mukaan?  Minkälaista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä teemme, ja miten se näkyy? Saako täällä olla oma itsensä? Uskon, että positiivinen ja avoin ilmapiiri on alueen vetovoimalle tärkeämpi kuin osaamme kuvitella.

Pyhtää on Kymenlaakson kunnista ainoa, jossa kokonaisnettomuutto viimeisen vuoden aikana oli positiivinen. Myimme ennätysmäiset kaksikymmentäyksi omakotitonttia vuonna 2021. Pyhtää on selvästi onnistunut vetoamaan naisiin, kun tiedetään naisten merkittävä rooli perheen asuinpaikan valinnassa. Luonto ja merenrannat, Huutjärven idyllinen alue palveluineen, kyläkoulut, Pyhtään kulttuuritalon huima tarjonta, positiivinen pöhinä ja yhteen hiileen puhaltaminen varmasti vaikuttavat.  Tai yksinkertaisesti ”vapaus”, tiivisti yksi muuttaja itselleen olennaisimman.

Itsetyytyväisyyteen ei Pyhtäälläkään ole silti syytä. Moni valinta, jonka olemme tehneet, on kaikkea muuta kuin neutraali sukupuolten ja diversiteetin näkökulmasta. Meiltä jää se vain yleensä huomaamatta. Ketkä meillä istuvat päätöksentekopöydissä ja ketä kuulemme? Elinvoiman kehittämisen ja strategian valinnat on tehtävä laaja-alaisen näkemyksen ja tiedon pohjalta. Lisäksi meidän on myös syytä vaikuttaa segregaatioon eli miesten ja naisten ammattien eriytymiseen, se kun alkaa jo lapsista.

Olen kutsunut naisyrittäjät ja naisyrittäjyydestä kiinnostuneet keskustelemaan feministisestä elinvoimapolitiikasta. Mitä voimme tehdä, jotta olemme houkuttelevampi kunta naisyrittäjille? Tervetuloa mukaan keskusteluun Pyhtäälle 14.3. klo 17, ilmoittautua voi allekirjoittaneelle tällä viikolla.

Hyvää kansainvälistä naisten päivää!

Terveisin

Terhi Lindholm 
Kunnanjohtaja 
| Kommundirektör 
terhi.lindholm@pyhtaa.fi 
+358 40 670 8222

Lähettänyt Petronella Grahn Ke, 08.03.2023 - 12:42

Ikilinkki

Kiitos!

Tekstissäsi on ensimmäistä kertaa kärjessä on ne muutoksen tuulet, jotka mahdollistavat enemmän ja tuovat toteutuessaan tarvittavan muutoksen, rakennemuutoksen kuin nostavat tekemisen seuraavalle tasolle, missä mahdollisuus menestyä sekä onnistua on myös Suomen ulkopuolella.

Lisää uusi kommentti