Alueellisten lentopaikkakuntien verkosto on julkaissut 12-kohtaisen selvityksen hyödynnettäväksi Petteri Orpon hallituksen kansallisessa lentoliikennestrategiassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu lentoliikennestrategian laatiminen heti hallituskauden alussa.
Verkoston selvitys julkaistiin Tech Runway -ilmailutapahtuman yhteydessä Pyhtäällä torstaina 31.8.2023. Pyhtään kunnanjohtaja Terhi Lindholm toimii lentopaikkakuntien verkoston koollekutsujana ja puheenjohtajana.
– Olemme kartoittaneet ilmaliikenteen nykyisen toimintamallin epäkohtia ja tarjoamme uuden ajan lentoliikennestrategiaan ratkaisuja, jotka hyödyttävät Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinoelämää ja turismia, Lindholm sanoo.
Nykymalli liian keskittynyt
Verkoston mukaan Suomen nykyisten lentokenttien ja -paikkojen mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Suomi on muihin Pohjoismaihin verrattuna keskittynyt liiaksi yhden lentoaseman vahvistamiseen. Suoria kansainvälisiä yhteyksiä muualta kuin Helsinki-Vantaalta on vähän.
– Vientiteollisuus ja matkailu tarvitsevat lentoyhteyksiä kaikkialla Suomessa, selvitys huomauttaa.
Tekniikan kehitys mahdollistaa pienten volyymien sähköisen liikenteen
Ilmaliikenteen nopea tekninen kehitys mahdollistaa sähköisten ilma-alusten käytön pienten volyymien liikenteessä nykyistä useampien lentokenttäpaikkakuntien välillä. Reittiliikenteen lisäksi strategiassa pitää ottaa huomioon myös kutsuohjautuvan lentoliikenteen mahdollisuudet. Tavoitteena on kustannustehokkaiden lentokenttien verkosto. Digitaaliset toiminnot mahdollistavat kentille nykyistä joustavamman aukiolon.
– Uuden ajan ilmaliikenteessä kysyntä ja tarjonta sovitetaan yhteen oikean kokoisella kalustolla oikeaan aikaan, verkoston selvityksessä todetaan.
Ostoliikennettä vain erityistapauksissa, valtio kehittämään infraa
Lentopaikkakuntien verkoston mukaan keskustelu lentoliikenteen kustannuksista on vääristynyt, koska muista liikennemuodoista poiketen myös lentoliikenteen infrastruktuuri on kaupallisen toiminnan kohteena. Verkoston mielestä valtio voisi rahoittaa lentokenttäinfraa teiden, ratojen ja vesiväylien tapaan, ja jättää itse lentoliikenteen markkinaehtoiseksi. Ostoliikennettä pitäisi tukea vain erityistapauksissa.
– Tällä hetkellä Finavian ulkopuolisten lentokenttien rahoitus on 0,9 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on täysin riittämätöntä. Tarkoituksenmukainen taso voisi olla esimerkiksi 20 miljoonaa euroa vuodessa, selvityksessä todetaan.
Lentopaikkakuntien verkostoon kuuluvat Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Sodankylä, Iisalmi, Kuhmo, Joroinen, Varkaus, Rautavaara, Lappeenranta, Mikkeli, Pyhtää, Asikkala, Lahti, Seinäjoki, Ilmajoki, Pietarsaari, Kauhava ja Oripää.
Lisätietoja:
Terhi Lindholm, Alueellisten lentopaikkakuntien verkoston puheenjohtaja, Pyhtään kunnanjohtaja
p. 040 6708222
terhi.lindholm@pyhtaa.fi