Maaseututoimijaksi valittiin Risto Rahkonen Virolahdelta ja kylätoiminnan tiennäyttäjäksi Esa Ojanen Kouvolasta.
Valintojen taustaa
Valinnoilla halutaan lisätä kylien ja kylätoiminnan tunnettuutta sekä esitellä kyliä muun muassa maallemuuton ja maaseutumatkailun näkökulmasta.
Kymenlaakson Kylät ry:n, Leader Sepran, Leader Pohjois-Kymen Kasvun, maakuntaliiton sekä Virojoen kylän (Kymenlaakson vuoden kylä 2023) edustajista koottu valintatoimikunta kokoontui 20.2.2024 pohtimaan kymenlaaksolaisen kylän, maaseututoimijan ja kylätoiminnan tiennäyttäjän valintoja. Ehdotuksia vuoden kyläksi tehtiin 4 kpl.
Saimme valtavan hienoja esityksiä Vuoden kyläksi ja henkilövalinnoiksi. Ihan jokainen ansaitsisi huomionosoituksen vuosia tehdystä ansiokkaasta työstä oman yhteisön hyväksi. Kylätoiminnassa on ollut huomattavissa positiivista pöhinää ja se näkyy myös hakemuksista. Tänä vuonna haluttiin erityisesti korostaa kyläturvallisuuteen panostamista kylällä, ja myös siihen on Pilkanmaassa panostettu, kertoo valintatoimikunnan sihteeri ja Kymenlaakson Kylät ry:n toiminnanjohtaja Elina Seppänen.
Esitys
Valintatoimikunta päätyi yksimielisesti tekemään alla olevan esityksen Kymenlaakson liiton maakuntahallitukselle, joka vahvistaisi valinnat kokouksessaan ma 22.4.2024.
- Kymenlaakson Vuoden kylä 2024: Pilkanmaa, Kouvola
- Kylätoiminnan tiennäyttäjä: Esa Ojanen, Pilkanmaa, Kouvola
- Maaseututoimija: Risto Rahkonen, Virojoki, Virolahti
Aiemmin sovitun ja toimitun mukaisesti Kymenlaakson liitto myöntää Kymenlaakson vuoden kylälle 1 500 euron palkintorahan. Palkitsemiset on alustavasti sovittu Avoimet Kylät -päiväksi lauantaille 8.6.2024.
Tiedoksi
Vuoden kylä on valittu Kymenlaaksossa 90-luvun alusta alkaen. Liitteenä listaus maakunnallisista valinnoista. Vuoden 2024 kymenlaaksolaiset valinnat toimitetaan Suomen Kylät ry:n koordinoimaan valtakunnalliseen Suomen vuoden kylä -kilpailuun ensi vuonna.
Perustelut valinnoille
Kymenlaakson Vuoden kylä 2024 on Kymijoen kainalossa toimiva aktiivinen ja sielukas Pilkanmaa
Pilkanmaa on Kouvolan Kuusankoskella sijaitseva noin 1400 asukkaan kylä, joka sijaitsee Jaalan Pyhäjärven ja Kymijoen kainalossa kauniin luonnon ympäröimänä. Suhteellisen tuore kyläyhdistys on perustettu vasta 2020, mutta sen perustaminen on aktivoinut kylää valtavasti, ja on osoitus kyläyhteisön voimasta ja mahdollisuudesta ryhtyä itse toimintaan oman kylän hyväksi.
Valintatoimikunnan perusteluina valinnalle oli ennakoiva, laaja-alainen ja sielukas toiminta, joka katsoo tulevaisuuteen ja huomioi myös turvallisuusnäkökulmat. Aktiivinen viestintä ja yhteistyön merkitys kunnan ja eri toimijoiden kanssa on ymmärretty ja saatu siitä vetoapua toimintaan.
Kyläyhdistys toteutti kyläturvallisuuskyselyn ja laati kyläsuunnitelman ohjaamaan kylän kehittämistä vuonna 2022. Erityisesti on panostettu Luodonkärjen ja Kirjavaisten ranta-alueiden kehittämiseen, ja tämä työ jatkuu. Myös koulun luistelukentän ylläpitoa ja alueen kehittämistä on tehty talkoovoimin. Kylällä ollaan aktiivisia, kylä viestii ja näkyy, pyrkii vaikuttamaan kyläläisille tärkeiden asioiden puolesta ja ylläpitää yhteisöllisyyttä. Suositut vuosittaiset tapahtumat kuten Pilkanmaan Pihapiirit kerää runsaasti osallistujia, ja sen järjestämiseen on myös palkattu nuoria kesätyöntekijöiksi.
Kyläturvallisuuskysely päätettiin toteuttaa kylällä vuonna 2022, jonka myötävaikutuksella kylälle perustettiin vuonna 2023 Kymenlaakson ensimmäisen kyläyhdistyksen alainen Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmä.
Pilkanmaan kyläyhdistys ry kuvailee hakemuksessaan osuvasti sielukasta ja suunnitelmallista toimintaansa: ”Kyläyhdistys antoi varsinaisen piristysruiskeen koko kylälle. Koronapandemia toki toi toiminnan käynnistämiseen omat haasteensa, mutta jo parissa vuodessa kylällä oli useampi vuosittainen tapahtuma, useita projekteja eri kumppanien kanssa sekä suunnitelma kylän lähitulevaisuuden varalle. Ja ennen kaikkea oli aktiivista väkeä käymään talkoissa ja tapahtumissa. Pilkanmaa on osoitus siitä, että aktiivisella paikallistoiminnalla on paikkansa tässä maailmassa. Kun kaikkien pitäisi olla oman onnensa seppiä, verkottua globaalisti ja digitaalinen maailma muuttuu niin nopeasti ettei ilmiöitä voi kuin ihmetellä, on vain luonnollista, että ihmiset kaipaavat jotain käsin kosketeltavaa, omin silmin nähtävää ja arjessa tuntuvaa yhteisöä. Sellaisen olemme onnistuneet Pilkanmaasta tekemään jo muutamassa vuodessa. Ja mehän olemme vasta pääsemässä vauhtiin! -- Kukaan muu ei tule meidän olojamme parantamaan, jos emme sitä itse tee ja kun toimeen tarttuu niin kummasti muutkin käärivät hihansa. Tarvitaan vain ne yhdet, jotka näyttävät tietä.”
Kylätoiminnan tiennäyttäjä
Esa Ojanen, Pilkanmaa, Kouvola
Esa Ojanen Kouvolan Pilkanmaasta on todellinen kylätoiminnan tiennäyttäjä, verkostoituja, innostuja ja innostaja, jonka sydän sykkii Pilkanmaalle.
Ojanen on ollut vaikuttamassa Pilkanmaan kyläyhdistys ry:n perustamisessa 2020 ja toiminnan kehittämisessä. Esa on esimerkillään saanut talkootyön pyörimään kylällä mahtavasti ja saanut vanhanajan hyvän talkoohengen hienoon nosteeseen. Esa on verkostoitumisineen edesauttanut monen hankkeen alkuun pääsyä ja edistymistä. Kylällä koetaan, ettei kylä ja kyläyhdistys olisi sitä, mitä se nyt on, ilman Esan valtavaa panosta kylän hyväksi.
Ojanen valittiin vuonna 2024 myös Kouvolan kylien neuvottelukunnan varapuheenjohtajaksi, joka kertonee luottamuksesta ja uskosta Ojasen innostukseen ja osaamiseen kyläkehittämisen saralla.
Maaseututoimija
Risto Rahkonen, Virojoki, Virolahti
Kotiseutuneuvos Risto Rahkonen on pitkän elämänsä aikana elänyt ja kokenut suomalaisen yhteiskunnan ja maaseudun suuren muutoksen omakohtaisesti. Heinäkuun 30. päivänä vuonna 1930 Rahkosen perheeseen Virojoelle syntynyt poika juurtui jo varhain sukutilan sekä kotiseudun maaperään, perinteisiin ja arvoihin.
Osallistuminen isänmaallisiin partio- ja sotilaspoikatoimintoihin loi pohjaa myöhemmille lukuisille yhteiskunnallisille luottamustoimille. Sotavuosien raskain menetys oli äidin menehtyminen kotitilaan osuneessa pommituksessa. Rajaseudun kirot tulivat näin jo varhain tutuksi, mutta jälleenrakennukseen ja elämän polkuun antoivat voimaa lujat kasvatuksessa saadut arvot: koti, uskonto ja isänmaa.
Risto Rahkonen on itse ollut aktiivisesti rakentamassa ja kehittämässä paitsi oman maatilansa, myös kotikylän ja maaseudun hyvinvointia mm. maataloustuottajajärjestössä, osuustoiminnassa ja vakuutustoiminnassa. Virtaa ja voimaa on riittänyt myös kotiseudun kulttuurille, musiikille, kuorolaululle sekä museotoiminnalle. Erilaisten luottamustoimien pitkä lista kertoo syvästä omistautumisesta ja paneutumisesta yhteisiin asioihin.
Yksi on kuitenkin yli muiden ja todellinen sydämen asia: hevonen. Hevonen oli jo lapsena hänelle hyvä ystävä ja hoidokki, myöhemmin uskollinen kumppani ja työtoveri maa- ja metsätöissä sekä raviharrastuksen parissa. Hevosajoneuvojen ja hevosmiesperinteen tallentaminen on ollut suuri saavutus, jonka tuloksena Harjun oppimiskeskukseen on rakentunut Rahkosen kokoelmia esittelevä Kiessi-museo.
Virojoki on ollut Risto Rahkosen kotikylä nyt jo pian 94 vuoden ajan. Hän on kerännyt kotikylän vanhoja valokuvia ja tallentanut tarinoita elämänsä, perheensä ja kotiseutunsa piiristä kahteen kirjaan: Tiellä tai turalla, aina kaviouralla (2007) ja Kirjeitä talvisodasta (2022). Hän on myös koonnut kotimuseoon mittavan esinekokoelman, jonka hän on sittemmin siirtänyt Virojoen kyläyhdistyksen hallinnoitavaksi. Virojoen kylämuseo sijaitsee kylän keskustassa ja Risto Rahkonen esittelee sitä edelleen itse kiinnostuneille kävijöille.
Hänen toimiessaan Virojoen kyläyhdistyksen puheenjohtajana jokakesäiset vanhojen valokuvien näyttelyt Rajasalissa olivat odotettuja. Kyläyhdistys on saanut myöhemmin hyödyntää hänen tietouttaan ja runsaita kuva-arkistojaan mm. Virojoen maisemapolkuja -mobiilireitin koostamisessa sekä kylänraitin tyhjiin näyteikkunoihin tehdyssä valokuvanäyttelyssä, joissa historiaa on tuotu ihmisten ulottuville aivan uusin keinoin.
Risto Rahkonen on kylähistorian ja perinteen todellinen tietopankki. Erityisen arvokasta on ollut se valtava työ, jolla hän on tuonut esille kyläkulttuuria myös jälkipolvien ja muualta tulleiden tietoisuuteen. Kirjassaan hän toteaa: ”Eilispäivän historian säilyttäminen huomista varten on tehtävä tänään. Vain sen avulla tulevat sukupolvet voivat olla tietoisia juuristaan: meidän kohdallamme siitä Virolahdesta, jossa olemme saaneet kasvaa ja elää.”
Esitykset kirjoittaneet Siru Ahopelto ja Elina Seppänen, Kymenlaakson Kylät ry