Pyhtään Kiviniemessä asuvalle Jarmo Huuhtaselle kävi niin kuin monesti yhdistystoiminnassa käy: avaat suusi ja sitten oletkin jo hallituksessa. Eläköidyttyään Huuhtanen tuumasi kolmisen vuotta sitten Pyhtään vesiensuojeluyhdistyksen kokouksessa, että työtä Siltakylänlahden alueen rehevöitymisen torjumiseksi on syytä jatkaa, ja niinpä Huuhtasesta tehtiin yhdistyksen puheenjohtaja.
– Puhuin itselleni töitä, tosin sillä erotuksella, että palkkaa tästä ei makseta, Huuhtanen naurahtaa.
Mukana noin 65 jäsenen yhdistyksessä on niin paikallisia asukkaita kuin mökkiläisiä, yhteistä on huoli oman rannan tilasta.
Linnut ja kalat viihtyvät
Yhdistyksen syntysanat oli lausuttu Veistämönlahdella, ja Veistämönlahti olikin pantu kuntoon 2020-luvun alussa. Seuraavaksi työn alle otettiin Siltakylänlahti erityisesti Siltakylänjoen suulla. Huuhtanen esittelee syystäkin ylpeänä, miten linnut viihtyvät, kun jokisuuhun on rakennettu jo kosteikko ja allikko poikineen.
– Siellä oli jopa harjalintua ja suokukkoa keväällä. Jalohaikara, uivelo, valtavasti sorsalintuja ja jopa kuningaskalastaja, lintuharrastajaksi tunnustautuva Huuhtanen luettelee.
Samaan hengenvetoon hän ottaa puheeksi kalat. Päkinlahdelle on tehty pienimuotoinen ”haukitehdas”, ja muutenkin kaloille on pyritty rakentamaan kutupaikkoja.
– Petokalojen määrä ylös, särkikalojen määrä alas, Huuhtanen hymähtää.
Rahoitus kunnossa vuoteen 2027
Nyt kun kolmivuotinen suurhanke on edennyt yli puolivälin, kaislaa on niitetty valtavat määrät, kaikkiaan 2370 kuutiometriä. Se on suunnilleen olympiauima-altaan verran rehevöitymisen ruokkimaa kasvillisuutta pois lahtea tukkimasta. Tai 60–70 kuorma-auton lavallista, vähän lavan koosta tietysti riippuen.
Hankkeella on kolme päärahoittajaa. Mukana ovat Pyhtään kunta (100 000 euroa), Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus (entinen ELY-keskus) ja EkspSäätiö, joka on hankkeen suurin rahoittaja 200 000 euron panoksellaan. Etelä-Karjalan säästöpankista nimensä saanut säätiö haluaa jo ihan sääntöjensäkin mukaan olla mukana myös Kymenlaakson hyvinvoinnin kehityksessä. Kolmivuotisen hankkeen rahoitus on kunnossa vielä ensi vuodeksi 2027.
Työurakoista ovat kilpailutuksen jälkeen huolehtineet Ruokomestarit Oy ja pyhtääläinen Hongiston Konetyö Oy. Urakkaneuvotteluissa mukaan liittyi vielä MeriHamina Ry.
Katse yläjuoksulle päin
Rehevöitymisen torjuminen ei tietysti ole pelkkää kaislanniittoa. Huuhtanen kiittelee alueen maanviljelijöiden asennetta ja kiinnostusta. Kipsin levittäminen pelloille hillitsee haitallisen fosforin ja muiden lannoiteiden valumista vesistöön.
– Tätä on Varsinais-Suomessa tehty paljonkin, ja se on viljelijöille ilmaista. Jos me nyt levitämme 200 hehtaaria kipsiä Siltakylän pelloille, niin se on jo aika merkittävää, Huuhtanen maalailee.
Ja kun riittävän kauas yläjuoksulle edetään, tulee ennen pitkää vastaan vanha Myllyjärvi.
– Anteeksi mikä?
– Sieltä on 1960-luvulla kuivattu järvi, ja elinvoimakeskus on nyt omana projektinaan perustanut sinne kosteikkoja, joilla pyritään estämään suoveden pääsy sellaisenaan Siltakylänjokeen, Huuhtanen selittää.
– Yhdistyksellä on tähän liittyen suunnitelmissa myös Siltakylänjoen kunnostaminen. Se auttaisi maanviljelijöitäkin, kun ei tarvitsisi aina pelätä tulvavesiä, ja kyllähän se piristäsi virkistyskäyttöäkin, jos ja kun joen väri muuttuisi ruskeasta tavallisen suomalaisen joen suuntaan.
Jälkimmäisestä eli virkistyskäytöstä Huuhtasella on tuoretta kokemusta itselläänkin. Viime kesänä hän hurautti Pyhtään Kulttuuritalolle Hectorin konserttiin omalla veneellään.
– Kävi siinä kieltämättä jo mielessä, että voisihan tässä toimia pienimuotoinen kyytipalvelu Lökörestä konsertti-iltoina, Huuhtanen visioi.
25.9.2026