Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuuluu seitsemän retkisaarta, joista yksi on Pyhtään merialueella sijaitseva Mustaviiri. Saari on historian ystävän unelmakohde, sillä siellä sijaitsee niin Unescon maailmanperintökohteena suojeltu Struven ketjun mittauspiste kuin valtakunnallisesti merkittäviksi muinaisjäännökseksi arvioitu jatulintarha.
Struven ketju koostuu 34 maapallon pituuspiirin mittauspisteestä ja ketjun tarkoitus oli aikoinaan selvittää mahdollisimman tarkoin yhden pituuspiirin pituus Jäämereltä Mustallemerelle, ja näin laskea maapallon tarkka muoto ja koko. Mittauspiste houkuttelee saarelle myös ulkomaisia kävijöitä. Myös läheisellä Ristisaarella on Struven ketjun mittauspiste.
Mustaviiren retkisaaresta löytyy lisäksi 1,6 km luontopolku, jonka alkupäässä on saaren toinen kahdesta Jatulintarhasta. Se isompi ja valtakunnallisesti merkittäväksikin muinaisjäännökseksi arvioitu jatulintarha sijaitsee saaren pohjoisosassa. Nämä Laiska-Jaakon ringiksikin kutsutut Jatulintarhat ovat kivien reunustamia spiraalimaisia polkuja. Luontopolun varrella on kylttejä, jotka kertovat saaren luonnosta ja historiasta.
Mustaviirille voi toteuttaa retken mantereelta joko päiväretkenä tai yöpyä saarella telttailualueella. Kahden tulipaikan lisäksi kävijöitä saarella palvelee puukatos ja ulkohuussit.
Mustaviiri vaatii hieman tarkempaa kyytimahdollisuuksiin perehtymistä, sillä saareen ei ole vuoroveneyhteyttä. Saarelle pääsee joko omalla veneellä tai taksiveneellä. Pienellä veneellä on mahdollista ajaa rantaan asti, mutta isommat alukset ankkuroidaan aallonmurtajalle. Aloitteville merimelojille saarta ei suositella, mutta kokeneet merimelojat pääsevät täällä haistelemaan aitoja ulkomeren tuulia.
Grönholmin veljekset
Vahvistamattomat tiedot kertovat, että Mustaviiriin olisi muutettu jo 1720-luvulla Kaunissaaresta. Jakob ja Maria Grönholm perheineen muutti Mustaviiriin vakituisesti vuonna 1873. Heidän lapsistaan Johan ja Jakob asuttivat saarta ja heidän lapsistaan saareen perustivat perheen William ja Karl Magnus. Perheet jättivät saaren vuosina 1919 ja 1923 eikä saari ole ollut asuttuna veljesten lähdön jälkeen. Grönholmit olivat Ahvenkosken kartanon vuokralaisina, perimätiedon mukaan aina vuoteen 1941 asti. Perheet hankkivat elinkeinonsa pääosin kalastamalla.
Saaren koordinaatit: 60°16′35 N ja 26°36′12 E
Verkkosivu: https://www.luontoon.fi/itainensuomenlahti