Kunta

Pieni mutta toimelias

Pyhtää on Suomen kuntajoukossa vanhimmasta päästä, ikää on kertynyt lähemmäs 700 vuotta. Liekö ikä ja koettelemukset tuoneet mukanaan viisautta ja yhteistyökykyä niin, että kuntavanhus on nykyään elämänsä kunnossa ja valmiina vastaamaan eteen tuleviin haasteisiin.

Perustietoa Pyhtäästä

Pyhtään kunta pitää perustamisvuotenaan vuotta 1347, jolloin kunnan nimi on ensimmäistä kertaa esiintynyt virallisessa asiakirjassa. Kunnan pinta-ala on 780 neliökilometriä, josta maata noin 325 neliökilometriä, merialuetta noin 446 neliökilometriä ja sisävesialueita noin yhdeksän neliökilometriä. Asukasluku vuoden 2014 lopussa oli väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan 5358. Väestöstä ruotsinkielisiä on noin kahdeksan prosenttia, joten Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta.

Kunnan käyttötalousmenot ovat 31 miljoonaa euroa. Käyttömenoista 65 prosenttia kuluu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Tuloista pääosa koostuu veroista (59 prosenttia) ja valtionosuuksista (25 prosenttia). Kunnan tuloveroprosentti on 20,25.

Pyhtääläiset saavat toimeentulonsa pääasiassa palveluelinkeinoista (63 prosenttia) sekä teollisuus- ja rakennustoiminnasta (27 prosenttia). Maa- ja metsätalous työllistää vain kymmenen prosenttia kuntalaisista. Merkittävä erityispiirre pyhtääläisten työllistymisessä on, että kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on vain noin 46 prosenttia. Suuri osa, lähes 1000 henkilöä, pyhtääläisistä käykin päivittäin työssä naapurikaupungissa Kotkassa. Kunnan työttömyysaste vuoden 2014 lopussa oli 14,1 prosenttia.

Pyhtään ystävyyskunnat ovat Virossa Haljala ja Vihula sekä Ruotsissa Nacka