Pyhtää ui vastavirtaan! Kunnan väkiluku kasvoi selvästi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Pyhtään väkiluku on kasvussa. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen ensimmäisen vuosineljänneksen (tammi-maaliskuu) väestönmuutoksen ennakkotiedot tilastoista.

Kuntamme väkiluku kasvoi aikavälillä peräti 37 henkilöllä. Vaikka luku saattaa pieneltä tuntua pidän sitä silti monella tapaa merkittävänä. Miksi?

  • Kuntamme väkiluku pieneni vuoden 2019 vastaavalla tarkastelujaksolla 19 henkilöllä
  • Kuntamme väkiluku pieneni vuosien 2018 ja 2019 vertailussa 38 henkilöllä. 

Merkittävää alkuvuoden myönteisessä väestökehityksessä on myös se, että Kymenlaakson kunnista Pyhtää oli ainoa kunta jossa väestökehitys alkuvuoden aikana on ollut selvästi positiivista. Ainoana kuntana meillä on syntynyt enemmän ihmisiä kun on kuollut (luonnollinen väestönlisäys) ja siinä missä muista kunnista on muutettu pois (Haminaa ja Miehikkälää lukuun ottamatta) on Pyhtäälle myös muutettu muualta (kuntien välinen nettomuutto). Kokonaismuutos on ainoana Kymenlaakson kunnista positiivinen, luvun ollessa 37. 

Jos on yksi tilasto, mitä jokainen kunnanjohtaja Suomessa seuraa tarkalla silmällä, niin se on väestökehitys. Olemme viime vuosina kuulleet, milloin Timo Aron suulla ja milloin väestökeskusten skenaarioista suorastaan tuomionpäivän kaltaisista ennusteista näivettyvistä kunnista. Alla olevien lukujen taakse on vaikea kurkistaa tai tehdä niistä sen syvempää analyysia. Itse kuitenkin haluan uskoa että Pyhtään aktiivinen, ulospäinsuuntautunut ja kehitysmyönteinen tekeminen on myös osittain siivittänyt kuntamme alkuvuodesta myönteiseen trendiin. Mielenkiintoinen yksityiskohta on Pyhtäänlinnan valmistuminen ja kerrostaloasuntojen kysyntä, sillä lienee tilastoihin jonkinlainen vaikutus. Oli miten oli, etenkin koronan aikana tällainen positiivinen tilastouutinen tuntuu erityisen myönteiseltä!

Pyhtäällä on kuntastrategiassa yksinkertainen tavoite - "Pyhtää kartalle."

Näiden lukujen valossa voidaan todeta, että Pyhtää on kartalla. Olemme systemaattisesti satsanneet markkinointiin - osallistuimme nyt alkuvuodesta kuntamarkkinoinnin SM-kisoihin ja toivomme syksyllä olevan palkintokorokkeella niissä karkeloissa. Elinkeinohankkeidemme myötä olemme saaneet positiivista näkyvyyttä. Olemme myös pyrkineet haastamaan perinteisen kunnan tapaa tehdä - esimerkkinä tästä mm. Suomen modernein kunnanvirastoratkaisu Pyhtäänlinnassa. Kunnan terveyspalveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä. Meillä pääsee terveyskeskuslääkärille muutamassa päivässä. Kunnassa on elävät kouluverkko ja esimerkkinä vahvasta yhteisöllisyydestä koronakriisin aikana teollisuusneuvos Reino Uusitalon junailema lahjoitus vauhditti kyläkoulujen digiloikkaa: https://yle.fi/uutiset/3-11301430.

Ensi viikon tiistaina lähden esittelemään kunnan tonttitarjontaa yhdessä elinvoimapäällikkö Jari Kansikkaan kanssa potentiaaliselle omakotitalorakentajalle. Toivotan kaikki muutkin tutustumaan Pyhtään tontti- ja asuntotarjontaan! Uusista alueista mainitsen Hartikantien tontit Lökören sataman läheisyydessä. Lisää tonttitarjonnastamme löydät kunnan verkkosivuilta osoitteesta: http://www.pyhtaa.fi/fi/asukkaat/rakentaminen/tontit

Taulukko: Väestömuutoksen ennakkotiedot muuttujina, vuosineljännes, Alue ja tiedot.
Lähde: Tilastokeskus

2020 Q1

Luonnollinen
väestölisäys

Kuntien välinen
nettomuutto

Nettomaahan
muutto

Kokonaisnetto
muutto

Väestölisäys Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Väkiluku
Hamina -42 1 24 25 -17 -1 -18 20 093
Iitti -14 -10 7 -3 -17 0 -17 6694
Kotka -92 -103 64 -39 -131 5 -126 52 000
Kouvola -150 -38 32 -6 -156 2 -154 81 959
Miehikkälä -12 3 -1 2 -10 0 -10 1847
Pyhtää 3 32 5 37 40 -3 37 5177
Virolahti -9 -5 3 -2 -11 0 -11 3098
Loviisa -17 -8 6 -2 -19 1 -18 14 754

 

kunnanjohtaja
Jouni Eho

Lisää uusi kommentti