Omakotitonttien myynnissä rikottu ennätyksiä Pyhtäällä – maaginen 20 myydyn tontin raja meni rikki jo syyskuussa.

Pyhtään kunnan omakotitonttimyynti on noussut huippulukuihin vuonna 2021. Kunnassamme on myyty syyskuuhun mennessä 21 tonttia. Kun ottaa huomioon, että laajan Sammalkallion asuinalueen toisen vaiheen avaaminen aiheutti edellisen 14 tontin myyntiin yltäneen huippuvuoden 2016, voi tulokseen kunnanjohtajan näkövinkkelistä olla erittäin tyytyväinen. Mutta mitä lukujen taustalta löytyy? Tämänkertaisessa blogissa tehdään analyysia ennätysvilkkaaseen tonttikauppaan. Olen jakanut analyysin neljään osioon. Ensimmäisessä osiossa paneudun koronavaikutukseen, toisessa kunnan omaan tekemiseen, kolmannessa tonttikaupan taloudellisiin vaikutuksiin ja neljännessä osiossa pohdin asumisen tulevaisuutta. 
 
Koronaefektiä on vaikea arvioida 
Koronan vaikutuksia suomalaisten asumistottumuksiin on vielä turhan aikaista arvioida. On vaarallista vetää pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, siitä mikä on koronan vaikutus esimerkiksi tonttikauppaan Pyhtäällä. Pandemian aikana ja etätyöbuumin kiihtyessä oli havaittavissa jos jonkinlaista ennustajaeukkoa ja -ukkoa, jotka povasivat muuttoliikkeen vihdoin kääntyvän kasvukeskuksista maaseudulle. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen (HYPO) katsaus keväällä 2021 laittoi jäitä hattuun ja uutisoi itse asiassa kaupungistumisen vain kiihtyneen, mikäli asuntojen hintakehitystä on uskominen. Uskallan itse kuitenkin väittää, että Pyhtään ennätysvuoden luvuissa on myös aimo ripaus koronavaikutusta. Pandemian aikana ihmisillä oli aikaa pohtia omaa asuntoratkaisuaan ja myös tehdä päätöksiä rakentamisen suhteen. Niille henkilöille, jotka olivat omakotitalon rakentamista jo ennen pandemiaa pohtineet, saattoi korona tuoda sen viimeisen sysäyksen päätöksenteolle. Asuminen maaseutumaisesti luonnon helmassa, erinomaisten yhteyksien ja laadukkaiden palveluiden välittömässä läheisyydessä on Pyhtään ehdoton valtti. Etätöiden roolin kasvu työmarkkinoilla tulee taatusti ylläpitämään kiinnostusta omakotiasumiseen myös tulevaisuudessa. 
 
Pöhinällä on merkitystä 
Olen ilokseni kuullut useammasta suunnasta Pyhtään positiivisesta kehityksestä, arkisemmin pöhinästä, johon myös tontinostajat ovat viitanneet. Sosiaalisessa mediassa on viitattu Pyhtäästä puhuttaessa revittelevästi "Härmän Brooklyniin" tai kunnanjohtajaan "Suomen myyvimpänä kunnanjohtajana." Mutta onko pöhinällä vaikutusta tonttimyyntiin? Kyllä sillä on. Itse ajattelen, että positiivinen tonttikauppa on lopputulema pitkäjänteisestä, yli valtuustokausien ulottuvasta strategisesta valinnasta. Voidaanko pöhinää sitten johtaa tai miten sitä mitataan? Pyhtään nykyisessä strategiassa on yhdeksi päätavoitteeksi asetettu "Pyhtää kartalle” ja sille alatavoitteeksi "Pyhtää näkyy ja kuuluu erottuakseen kuntakentässä edukseen”. Tavoitteen toteutumista mitataan muun muassa medianäkyvyydellä. Positiivisen pöhinän aikaansaaminen on siis kunnan strateginen tavoite.  Sama tavoite on kirjattu myös kunnanjohtajan tuloskorttiin, joten tulospalkkio kilahtaa tilille onnistuneesta työsuorituksesta. Kyse on pitkälti mielikuvasta ja brändistä, jonka rakentaminen on pitkäjänteistä ja systemaattista työtä. Esilläolo poikii myös ansaittua näkyvyyttä, mistä hienona esimerkkinä kolmen aukeaman juttu elokuussa Helsingin Sanomissa. Ansaittu näkyvyys edesauttaa positiivisen kierteen rakentamisessa. Pyhtää on tehnyt vuosikausia yhteistyötä Filmbutik Oy:n (entinen Dakar Oy) kanssa ja siitä on muodostunut myös toimiva kumppanuus. Kun mainostoimistoyhteistyö on kilpailutettu, kumppanin kanssa voidaan toimia luovasti ja ketterästi, ilman kyttäävää tilaaja—tuottaja-asetelmaa. Tänä vuonna resursoimme myös omaan organisaatioon, kun perustimme uuden viestintä- ja markkinointiasiantuntijan toimen. Pitkän kokemuksen omaava Jari Korkki on myös tuonut oman lisänsä kunnan näkyvyyteen.  Omaan tekemiseen kuuluu luonnollisesti myös hyvä tonttitarjonta. Pyhtään kunta on pitänyt huolen siitä, että myytäviä tontteja on ollut saatavilla kohtuuhintaan. Avainasemassa on myös joustava palvelu rakennusvalvonnassa ja luvituksessa. Nämä kaikki ovat kunnan omissa käsissä ja näistä olemme saaneet myös uusilta pyhtääläisiltä positiivista palautetta. 
 
Tonttimyynnillä on suuri vaikutus pienen kunnan talouteen
Tonttikauppojen merkitystä Pyhtään kokoiseen kuntatalouteen ei voi olla liikaa korostamatta. Pyhtää on pyrkinyt ankkuroimaan omaa kulukehitystään vuosien saatossa esimerkiksi ulkoistussopimuksilla. Pyhtään kustannuskehitys on ollut viime vuosina huippuluokkaa. Kustannukset ovat kasvaneet keskimäärin noin yhden prosentin vuodessa, joinakin vuosina reilusti allekin. Kun kustannuskehitys on pysynyt aisoissa, ei ole tarvinnut turhaan keskittyä kunnan toimintojen supistamiseen vaan fokus on ollut myynnissä eli tulojen kerryttämisessä. Miten tuo 21 myytyä tonttia sitten näkyy Pyhtään taloudessa? Tämän vuoden kunnan budjetti on noin 32 miljoonaa euroa, josta SOTE lohkaisee karkeasti puolet. Tonttimyynneistä kertynyt tulo on noin 500 000 euroa, joten puhutaan merkittävästä tulosta kunnalle. Elokuun lopun kumulatiivinen tulos Pyhtäällä on noin 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen, yhtenä selittävänä tekijänä myyntivoitot. Mihin tuota 500 000 euroa voidaan verrata kunnan käyttötaloudessa? Puoli miljoonaa on Pyhtäällä karkeasti puolikkaan veroprosentin verran. Puolen miljoonan myyntitulolla pyöritetään vuoden verran yhtä kunnan kyläkouluista. Vertailupohjaa antaa myös kunnan vuosittainen markkinointibudjetti tai saaristomarkkinoiden budjetti, jotka molemmat ovat noin kymmenesosan (50 000 euroa) tämän vuoden myyntitulosta. Jos oletetaan, että tonttimyynnin myötä saadaan myös uusia veronmaksajia kuntaan ja uusista rakennetuista taloista kiinteistöveroa, puhutaan merkittävistä kerrannaisvaikutuksista kunnan talouteen. Pyhtään on siis pidettävä huolta siitä, että myytävää riittää jatkossakin. 
 
Onko meillä rohkeutta konseptoida uutta? 
Miltä asumisen tulevaisuus Pyhtäällä sitten näyttää? MDI Public Oy:n laatimassa Kotkan– Haminan seudun asumispreferenssit ja asuntomarkkinat - selvityksessä haastetaan koko seutumme konseptoimaan rohkeasti uutta: 
 
"Uusien asumisen konseptien innovointi on apaattista. Potentiaalisia ja kysyntää erilaisille konsepteille on palveluasumisessa, hyvinvointi- ja terveysasumisessa, ekologisissa asumisen ratkaisuissa, kaupunkipientaloissa sekä merenranta-asumisessa sen kaikissa muodoissaan. Uusien konseptien kehittämisen tarvitaan ryhtiliike. Suosittelemme käynnistämään uusia pilottialueita, joihin kootaan rahoittajat, rakennuttajat ja asukkaat/asiakkaat yhteen (kootaan potentiaalisia muuttajia ’pioneerijoukoiksi’, jotka edustavat asukkaita/asiakkaita näissä uudenlaisissa rakentamiskonsortioissa." 
 
Pyhtään on siis jatkossakin pidettävä huoli siitä, että kiinnostavia, laadukkaita tontteja löytyy myyntiin. Uudenlaista konseptia olemme hakeneet Keihässalmessa. Kunnanvaltuusto on käsittelemässä loppuvuodesta Keihässalmen modernin saaristolaiskylän asemakaavan, uudemman kerran. Ensimmäinen kaava kaatui hallinto-oikeudessa riittämättömiin selvityksiin. Kaava tulee nähtäville lähipäivinä. Kirkonkylällä, historiallisen kivikirkkomme läheisyydessä Kymijoen varressa olemme asemakaavoittamassa lähitulevaisuudessa myös persoonallista omakotitonttitarjontaa. Siltakylässä on vielä mahdollista täydentää, kartoitamme paraikaa maanhankintaa alueella. Uskon vahvasti, että Pyhtään kaltaisten kehyskuntien vetovoima tulee tulevaisuudessa vähintäänkin säilymään, ellei jopa kasvamaan. Pääkaupunkiseudun kasvu tulee jatkumaan ja sitä kautta metropolialueen vaikutuspiiri laajenee. Aika on tässä kehityksessä Pyhtään puolella. Sijaintimme tunnin päästä kehäkolmosesta E18-moottoritien varrella on erinomainen. Samoin Kotkan—Haminan-seudun kehitysnäkymät ovat myönteiset. Alueelle on saatu teollisia investointeja ja odotamme innolla lopullisia investointipäätöksiä akkutehtaista sekä Kotkaan että Haminaan, samoin kuin UPM:n biojalostamosta Kotkaan. Kotkan Kantasataman julkiset investoinnit piristävät myös koko alueen imagoa. Uusien työpaikkojen myötä luonnollisesti myös laadukkaalle omakotitaloasumiselle on jatkossakin kysyntää. 
 
Lopuksi 

Haluan lopuksi kiittää kaikkia Pyhtäältä tontin ostaneita henkilöitä luottamuksesta. Pyhtään on nyt ja tulevaisuudessakin oltava tämän luottamuksen arvoinen. Kunnan elinvoima lähtee ihmisistä. Ellei ole ihmisiä, ei ole elinvoimaa. Jokainen Pyhtäälle rakentava on ihminen kasvattaa myös kunnan henkistä pääomaa. Syntyy uusia juuria, uusia tarinoita ja uusia merkityksiä. Jokainen näistä on tärkeä.  
 
Kunnanjohtaja Jouni
 

Lisää uusi kommentti