• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

Talouskatsaus 3.9.2019

Pyhtään kunnan talous on hyvässä ja huonossa kunnossa!

Pyhtään kunnan vuoden 2018 tilinpäätös oli noin 1,1 miljoonaa euroa negatiivinen. Merkittävänä tekijänä alijäämän muodostumisessa oli verotulojen odotettua heikompi kehitys sekä kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyt leikkaukset. Vuoden 2019 talousarvio valmisteltiin varovaisen optimistisesti verotulojen kasvun ja Keihässalmen kehittämisprojektiin liittyvien maaomaisuuden myyntituottojen varaan rakentuvaksi.

Vielä uuden hallintojohtajan ensimmäisissä talouskatsauksissa elokuun alkupuolella tilanne näytti siltä, että kunnan toimintamenojen suhteellisen alhaisen toteuman ja tulorekisteri-ongelmista johtuen viivästyneiden verotulojen loppuvuotta kohti kasvavan kertymän myötä kunnan tulos voisi olla jokseenkin talousarvion mukainen, eli nollatulos. Kuntaliiton 12.8. julkaisema verotuloennuste oli kuitenkin suurelle osalle kunnista erittäin ikävää luettavaa. Ennusteessa koko kuntasektorin verotuloja oli alennettu yhteensä noin 490 miljoonaa euroa. Pyhtään osalta ennuste aleni budjetoituun verokertymään nähden 757 000 euroa. Ennusteen toteutuessa kunta tulee myös vuonna 2019 tekemään vähintään noin miljoona euroa alijäämäisen tuloksen. Verotuloennusteessa on huomioitu tulorekisterin käyttöönottoon liittyvät ongelmat. Ongelman laajuus ja vaikutukset ovat osin vielä hämärän peitossa, mutta ongelmien korjaaminen oletettavasti kasvattaa tulevien vuosien verotilityksiä jonkin verran. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Pyhtään verotulojen kehitys on heikentynyt myös niiltä osin, joihin tulorekisteriongelmat eivät vaikuta. Kunnalla on siis jonkinasteinen tulo-ongelma.

Pyhtään kunnan palvelutuotanto on vertailussa edullista.

Kunnan taloustilannetta voidaan lähestyä ensisijaisesti tulo-ongelmana siksi, että kunnan palvelutuotannon kustannusrakenne on esimerkiksi vertailussa naapurikuntiin suhteellisen edullinen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kunnan nettokäyttökustannukset per asukas vuonna 2017 olivat 5345 euroa ja kuntien vertailussa koko maan 47. alhaisimmat. Kuntia on yhteensä noin 300, joten sijoituksemme ei ole ollenkaan huono ja kymenlaakson kunnista se on alhaisin. Kunnan palvelurakennetta on siis johdettu määrätietoisesti ja palvelutuotantomme on tehokasta. Nykyisellä ”tuloskunnolla” kunnan taseessa olevat ylijäämät on kuitenkin kulutettu muutamassa vuodessa, joten edessämme on erilaisten tasapainottavien toimenpiteiden tarkastelu, kun talousarviota vuodelle 2020 valmistellaan. Menokuriin tullaan edelleen kiinnittämään huomiota, mutta tarkasteluun tulee ottaa myös siis keinot kunnan tulojen lisäämiseksi.

Kunnan tulot muodostuvat pääpiirteittäin valtionosuuksista, verotuloista, asiakasmaksuista sekä erilaisista myyntituotoista, kuten palvelujen tai omaisuuden (esimerkiksi tonttien) myynti. Tulolähteistä ylivoimaisesti merkittävimmät ovat verotulot sekä valtionosuudet, ja yleinen nyrkkisääntö onkin, että kunnan tulisi tulla toimeen juuri näillä tuloilla, eikä esimerkiksi omaisuuden myymisellä. Suomen valtion vuoden 2020 budjettiehdotukseen on kirjattu noin miljardin euron korotus kuntien valtionosuuksiin vuoden 2019 tasoon verrattuna. Pyhtäällä tämä tarkoittaisi noin 1,1 miljoonan euron lisäystä kunnan tuloihin. Verotulojen ennustetaan tässä vaiheessa kasvavan vuoden 2019 talousarvion tasosta noin 530 000 euroa ja vuoden 2019 toteumaennusteeseen verrattuna jopa 1,3 miljoonaa euroa. Askelmerkit ensi vuoden talousarvion laadinnalle eivät siis ole lohduttomat, mutta erityisesti verotuloennusteisiin ei kannata viimeisten vuosien kokemuksien perusteella nojata kovin painokkaasti. On lähdettävä siitä, että kunnan talous tulee olemaan erittäin tiukka myös vuonna 2020.

Talouden tasapainottamisen yhtenä, joskin viimesijaisena keinona voi valtuuston näin päättäessä olla myös kunnallisveron korottaminen. Pyhtään veroprosentti 20,25 on maakunnan alhaisin. Esimerkiksi 0,5%:n korotus veroon tarkoittaisi arviolta 470 000 euron vuosittaista lisätuloa kunnalle. Korotuksen jälkeenkin veroprosentti 20,75 olisi edelleen alhainen esimerkiksi vertailussa naapurikaupunki Kotkaan. Lisäksi on huomioitava, että oletettavasti varsin suuri osa muistakin kunnista pohtii veronkorotuksia vuodelle 2020.

Taloutta tasapainottavien toimien lisäksi kunnan on luonnollisesti jatkettava myös rohkeaa ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa, jonka avulla luodaan yhteisöverotuloja, maanmyyntituloja sekä työpaikkoja. Isojen hankkeiden toteutumisella saattaa myös olla kertaluontoisesti merkittäviä vaikutuksia kunnan talouteen. Esimerkiksi Keihässalmen kehittämisprojektin tonttikauppa tuo toteutuessaan kunnalle 450 000 euron tulon. Eli siis kertaluontoisena lähes edellä esitetyn 0,5%:n veronkorotuksen verran. Esimerkiksi kyseisen hankkeen suuruusluokka huomioiden olisi myös kunnan ”kirstunvartijan” näkökulmasta toivottavaa, että elinkeinohankkeet etenisivät kunnan päätöksenteossa sujuvasti. Kertaluontoisia tuloja vieläkin tärkeämpää on kuitenkin kehittämishankkeiden saaminen maaliin laajalla skaalalla ja niiden myötä pitkällä tähtäimellä kumuloituvat vaikutukset kunnan talouteen. Kunta on asukkaidensa yhdessä omistama yhteisö, jonka elinvoima syntyy viime kädessä elinkeinotoiminnan vireydestä ja sen myötä syntyvistä työpaikoista.        

 

Tommi Koskinen

hallintojohtaja