• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

Kamreeri uneksii ja sote

KAMREERI UNEKSII JA SOTE-VETERAANI MUISTELEE

Kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina 9.12. Pyhtään kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2020-2022. Talousarvio muodostui valtuuston 18.11. päättämän 0,5:n prosenttiyksikön veronkorotuksen ja lautakuntien päättämien sopeuttamistoimenpiteiden jälkeen 243 000 euroa ylijäämäiseksi. On ollut ilahduttavaa huomata, että Pyhtään valtuustolla on varsin hyvä kuva ja käsitys kunnan taloudellisesta tilanteesta sekä erittäin rakentava ja pragmaattinen ote talousasioista päättämiseen. Esimerkiksi vuoden 2020 talousarvioon kohdistuneet sopeuttamistoimet on voitu toteuttaa kuntalaisten palvelutasoa merkittävästi heikentämättä. Mikäli vuosille 2021-2022 suunniteltu taloussuunnitelma toteutuu pääpiirteittäin, eli menojen- ja ennen kaikkea verotulokehityksen osalta hyväksytyn kaltaisena, mahdollistaa kunnan talous palvelutason ylläpitämisen myös tulevina vuosina.

Useimmissa Suomen kunnissa on viime vuosina voitu todeta optimististen taloussuunnitelmien olevan lähinnä kamreerin päiväuni. Suunnitelmien ja talousarvioiden edetessä tilinpäätösvaiheeseen on kamreerimme yleensä herätetty leppoisten päiväunien sijaan suden hetkellä ja kalseasti hikoilevana toteamaan tilinpäätöslukujen tosiasiallinen toteuma. Vuodesta 2019 on ennakkotietojen mukaan tulossa ennätyksellisen huono talousvuosi kunnille. Asiaan ovat vaikuttaneet tilapäisluontoiset verotulojen tilitysongelmat, jotka ratkennevat pääasiassa vuoden 2020 myötä, mutta myös huomattavasti vakavammin otettava seikka: kuntien menojen merkittävä kasvu. Menot ovat kasvaneet yleistä talouskehitystä ja ”indeksejä” rivakammin. Menojen kasvulle on monia syitä, mutta keskeisimpinä voitaneen pitää korkeaa investointitasoa ja ennen kaikkea sote-menojen kasvua. Väestön ikääntyessä ja toisaalta palvelujen kehittyessä ja kallistuessa moni varsin elinvoimainenkin kunta tuskailee sote-menojensa kanssa. Kuntakentällä on peiliin katsomisen paikka.

Pyhtäälläkään emme ole viime vuosina saaneet taloussuunnitelmia ja tilinpäätöksiä täsmäämään, mutta syyt ovat jossain määrin erilaiset kuin edellä mainitussa, kenties kuntakentällä yleisimmissä skenaarioissa. Pyhtäällä kulujen nousu ei ole hallitsemattomassa kasvussa. Kunnan investointitaso on voitu pitää jokseenkin kevyenä, tai vähintäänkin sopeuttamiskelpoisena. Meillä ei ole tällä hetkellä pakottavaa tarvetta toteuttaa investointeja, jotka olisivat kunnan kantokyvyn ulottumattomissa. Tästä kiitos kunnan järkevälle kiinteistöpolitiikalle ja -palvelurakenteelle. Ja toisaalta valitettavammin myös eritoten nuorempien ikäluokkien osalta vähenevälle väkiluvullemme. Investointitasoakin merkittävämpi kunnan talouden kulmakivi on kuitenkin tällä hetkellä vuonna 2014 solmittu sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamissopimus. Sopimuksen arvo on noin 17 000 000 euroa. Eli reilu puolet kunnan koko budjetista.

Ulkoistamissopimuksiin liittyy aina kunnan omasta palvelutuotannosta eriävää problematiikkaa, ja toisaalta kaikkeen palvelutuotantoon luonnollisesti sisältyvää asiakkaiden tyytymättömyyttä, mutta ainakin allekirjoittaneen perspektiivistä Pyhtään sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamissopimuksen voidaan katsoa tuottaneen kunnan asukkaiden maksamille veroeuroille lisäarvoa. Vuoden 2019 syyskuussa keskimäärin 94% terveysaseman palveluja käyttäneistä tyytyväisyyskyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä palveluun. Suun terveydenhuollon palveluissa vastaava luku oli jopa 97%. Kiireettömässä hoidossa Pyhtäällä pääsee lääkärin vastaanotolle keskimäärin noin viikossa. Hoitajalle pääsee samana tai seuraavana päivänä. Suun terveydenhuollon palveluissa hoitojono on ollut keskimäärin 46 päivää. Kaikki edellä mainitut luvut ovat erinomaisia vertailussa valtaosaan suomen kunnista. Esimerkiksi suun terveydenhuollon kiireetöntä käyntiä joutuu odottamaan monessa kunnassa lakisääteisen maksimiajan, eli puoli vuotta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä teknisen toimen palvelujen ulkoistaminen on siis lisäksi suurelta osin taannut kunnan menokehityksen ennustettavuuden. Koko kunnan menot ovat kasvaneet vuosina 2015-2019 yhteensä vain noin 3%. Tämä on kuntakentällä poikkeuksellisen hyvä luku. Julkinen taloudenpidon kulmakivi on menojen kurissa pitäminen. Pyhtään tulorakenteella paniikkinappula olisi jo aikoja sitten pitänyt painaa syvälle pohjaan, mikäli menojen kehitys olisi nykyistä vilkkaampaa. Vuoden 2020 talousarviossa toimintamenot kasvavat vuoden 2019 talousarvioon verrattuna 1,6%. Lukua voidaan pitää hyvänä, koska ensi vuodelle on budjetoitu palkankorotuksia sekä aiemmasta kasvaneita kunnan omasta toiminnasta varsinaisesti riippumattomia isompia eriä, kuten esimerkiksi toisilla paikkakunnilla koulua käyvien oppilaiden kotikuntakorvauksia. Valtuuston 9.12. hyväksymän talousarvion kanssa voimme kunnan viranhaltijaorganisaatiossa lähteä suhteellisin levollisin mielin tuottamaan palveluja kuntalaisille myös vuonna 2020.     

 

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Pyhtään kunnan hallinto-osastolta!