• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

TERVEYSHYÖTY HAUSSA

Suuri sote-uudistus nytkähti viime viikolla taas pykälän verran eteenpäin. Päätettiin siitä, että Suomeen perustetaan viiden järjestämisalueen lisäksi korkeintaan 19 tuotantoaluetta. Kymenlaakso lienee yksi näistä.

Tämä hallinnollinen rakenneuudistus ei vielä ratkaise rahoituksen järjestämistä, eikä se ratkaise palvelutuotannon uudistamista. Mielestäni nämä kaksi asiaa ovat ne tärkeimmät, jotta kuntalaisemme saavat tulevaisuudessa hyvää sote-palvelua.

Vaikea kysymys on, mikä on hyvää sote-palvelua. Oikeasti meidän pitäisi miettiä sitä, mikä olisi mahdollisimman hyvä terveyshyöty, joka voidaan tuottaa niukoilla resursseilla - kyllä, resurssit tulevat olemaan entistä niukempia väestön vanhetessa ja työikäisten veronmaksajien määrän laskiessa. Voimat siis tulisi kohdentaa sinne, mistä saadaan mahdollisimman hyvä hyöty ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Meillä Suomessa on kielletty aihe, tabu, puhua avoimesti terveyspalvelujen kohdentamisesta. Lääkärit tietävät, että kaikkia tapauksia ei kannata hoitaa, koska tilanne voi olla toivoton ja hoito valuisi hukkaan. Kuitenkin ajatus priorisoinnista kauhistuttaa meitä. Toisaalta lääketieteen kehittyessä meistä ihmisistä löytyy yhä enemmän vikoja, jotka voitaisiin korjata. Toinen asia on, kannattaako kaikki ’viat’ korjata, tuottaako hoito parempaa elämää?

Molemmissa ääripäissä on vaara, että niukkoja resursseja tuhlataan. Älyllisesti viisaana vaihtoehtona olisi ennalta ehkäisevien toimien lisääminen. Mitenhän meidät ihmiset saisi liikkumaan enemmän, tupakoimaan vähemmän, syömään monipuolisemmin? Terveyshyöty olisi suurin näissä asioissa.


Tällä viikolla ohjelmassa:

Maanantai: Aamulla kunnan johtoryhmä. Iltapäivällä itsenäisyyspäivän juhlien suunnittelukokous sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan palaveria. Illalla kunnanhallitus.

Tiistai:  Aamulla alustus Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen kokouksessa. Iltapäivällä seutuvaliokunta.

Keskiviikko: Asioiden valmistelua. Puolilta päivin teknisen toimen kumppanuushaun valmistelukokous.

Torstai: Aamupäivällä syntymäpäiväonnittelutilaisuus. Iltapäivällä Helsingissä yritystapaamisia.

Perjantai: Aamulla sosiaalisen median hyödyntämisen suunnittelutapaaminen.

Hyvää viikkoa kaikille!

Olli

Kommentit

Terveydenhuollon ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen tulee varmasti olemaan tulevaisuuden merkittävin toimintatapa. Kuinka vähentää tupakointia ja alkoholin käyttöä, sekä kuinka saada ihmiset syömään terveellisemmin ja liikkumaan enemmän. Kunnallisesta keinovalikoimasta tuskin löytyy resursseja kolmeen ensimmäiseksi mainittuun, mutta tähän viimeisimpään meidän on mahdollisuus vaikuttaa. Kuntana pystymme edistämään hyötyliikuntaa rakentamalla lisää kevyen liikenteen väyliä ja parantamalla jo olemassa olevia. Lähiliikuntapaikkojen lisääminen ja jo olemassa olevien liikuntakenttien kunnostaminen saa varmasti myös osan nuorisosta liikkeelle. Ikävä piirre näissä kaikissa asioissa tuntuu olevan se, että niihin tarvitaan taloudellista panostusta ja sitä meillä(kään) ei ole. Ei ainakaan jos kaikki tehdään nykyisten säädösten mukaan. Tarvittaisiin hieman rohkeutta haastaa vallalla olevat säännökset ja ohjata taloudellinen panostus sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät maksa mansikoita, mutta tuottavat siltä parempia edellytyksiä kunnon ylläpitämiseen. Jottei tämä nyt aivan menisi vain itsestään selvien ajatusten ilmaan heittämiseksi, niin muutama konkreettinen esimerkki "edullisista" tavoista parantaa olosuhteita: 1) Urheilukenttien maaleihin asennettavat maaliverkot houkuttavat varmasti nuorisoa enemmän, kuin pelkät maalikehikot. Samaan kategoriaan menevät ehjät korkeushyppypatjat yms. 2) Kunnan rakentamat kevyenliikenteen väylät voisivat olla kooltaan sovitettuja liikennemääriin. Lain vaatima minimimitoitus soveltuu varmasti kaupunkialueille, mutta miksi myös tänne vähäliikenteisille alueille tarvitaan vastaavia bulevardeja? Helsingin keskustassa esimerkiksi pärjätään huomattavasti kapeammilla jalankulkuteillä, mutta ne ovatkin suunniteltu ja toteutettu jo aikoja sitten. Myös länsinaapurista voisimme ottaa oppia ajoradan muuttamisesta kevyenliikenteen käyttöön sopivaksi yms. Tiedän valitettavasti myös vastauksen siihen mikseivät kohdan 2) vaihtoehdot sovi, vaikka samalla rahalla saataisiin aikaan huomattavasti enemmän. Esimerkiksi eräässä kokouksessa allekirjoittaneelle tehtiin hyvin selväksi, että mm. ELY-keskus saa toteuttaa vain ja ainoastaan virallisen mitoituksen täyttäviä hankkeita. Luova hulluus ei siis ole sallittua, vaikka järki siihen kehoittaisikin. Samat säännökset muuten valvovat myös leikkipaikkojen turvallisuutta ym. hankkeita ja perussääntönä tuntuukin olevan: "jollei se maksa mansikoita, niin se ei myöskään ole hyväksyttyä". Näin lopuksi tulee vielä mieleen, että kannattaisiko tällaisen p..saukisen maan pikku hiljaa ryhtyä purkamaan osaa näistä säännöksistä, että rahat saataisiin suuntautumaan myös jonnekin muualle kuin vain kalliiden hankkeiden suunnitteluun, joita ei ole edes varaa toteuttaa? Pitäisikö luottamushenkilöidenkin tehdä kokouksissa jotain muutakin kuin vain syödä nisupullaa ja hymistellen katsoa kun hyvinvointivaltio pyyhältää vasemmalta ohitse? Kaikki tahot eivät oma-aloitteisuudesta varmasti pidä, mutta ehkä sitä silti kannattaisi kokeilla ennen kuin on liian myöhäistä.