• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

Pyhtään valtuustoseminaarista suuntaa ja uskonvahvistusta kunnan kehittämiseen

Viime viikolla Pyhtään kunnanvaltuusto sekä johtoryhmä viettivät kaksi päivää Asikkalassa, Päijät-Hämeessä pohtien kunnan nykytilaa ja tulevaisuutta. Tässä blogissa tiivistän antoisan valtuustoseminaarin johtopäätöksiä.

 

Miksi Asikkalassa?

Asikkala valikoitui valtuustoseminaarin kohteeksi kolmesta syystä. Ensinnäkin, Asikkala on pieni ja aktiivinen kehyskunta, jossa on päätetty tehdä, eikä meinata. Kunnan kehittämisote on dynaaminen ja kokeileva. Tähän oli pyhtääläisten helppo samaistua. Kunnan kehittämispäällikkö Isa Maunula antoi varsin kattavan kuvan kunnan kokeiluista, joista erityisesti leasing bussi sekä vahva satsaus liikuntaan herättivät kiinnostusta. Toiseksi, Asikkalan kunnassa sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentokenttä, jonka kehittämisestä valtuutettumme kuulivat mielellään, sillä kehitetäänhän Pyhtäälläkin lentokenttää. Kenttää meille esitteli Jukka Salokannel. Lisäksi seminaaripaikkamme Lehmonkärki antoi hyvän referenssin onnistuneesta luontomatkailukohteesta - saimme uskonvahvistusta siihen, että kansainväliset matkailijat todellakin ovat löytäneet Etelä-Suomen, eivätkä kaikki heistä kaipaa Lappiin vaan saaristomaisemat kiinnostavat entistä enemmän.

Professori Karl-Erik Michelsenin terveiset Pyhtäälle

Alustajana seminaarissamme toimi vuoden professoriksikin valittu Karl-Erik Michelsen, joka provosoi sopivalla tavalla valtuutettuja pohtimaan mm. seuraavia asioita:

  • Miksi Suomalaiset kunnat ovat niin kovin saman näköisiä ja miksi on tärkeää huolehtia esteettisyydestä mm. kunnan kaavoituksessa?
  • Miksi tulevaisuutta pitää itse tehdä, eikä jäädä tuleen makaamaan?
  • Miksi myös kunnan on tärkeää olla erilainen, eikä samanlainen?

Esitys oli useiden valtuutettujen mielestä hyvin linjassaan Pyhtään kunnan strategioiden sekä valitun toimintatavan kanssa.

 

Missä olemme nyt ja mihin haasteisiin meidän tulee löytää ratkaisu?

Oma iltapäivän alustukseni summasi havaintojani kuuden kuukauden kunnanjohtajapestiltäni, sekä parityöskentelyn kunnan nykytilasta, haasteista sekä siitä, miten kukin valtuutettu voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kunnan myönteiseen kehitykseen. Oli positiivista havaita, että kunnan nykytilasta vallitsee sekä kuntaorganisaation esimiesten, että valtuutettujen parissa hyvinkin yhtenäinen näkemys. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja keskustelu on äärimmäisen tärkeää, kun mitä tahansa organisaatiota kehitetään. Käytimme hyväksemme nk. S-diagrammia (alla) kunnan nykytilasta keskustelemiseen. Enemmistö valtuutetuista totesi Pyhtään sijaitsevan jossain "muutoksen tuulet" ja "uuteen nousuun" vaiheiden välimaastossa. Kunnan elinvoima ja sitä kautta talous, sekä avoimen päätöksentekokulttuurin ja vuorovaikutuksen kehittäminen olivat keskustelujen yhteenvetona suurimmat haasteet, joihin meidän tulee yhdessä vastata. 

Toisena päivänä taloutta ja vuoden 2020 suuntaviivoja

Seminaarin toinen päivä alkoi Hallintojohtaja Olli Vilenin johdolla talouskatsauksella. Saimme uusinta tietoa mm. Vuoden 2020 valtionosuus- sekä verotuloennusteista.
Kävimme läpi Tekninen Johtaja Janne Kaulion johdolla kunnan investointisalkkua, sekä Rehtori Sari Hakulisen johdolla Hyvinvointilautakunnan suunnitelmia.
Ryhmäkeskusteluissa paneuduimme kunnan investointiraamin sekä tasapainoisen talouden keinoihin.

Valtuustoseminaarit ovat tärkeä väline Pyhtään kunnan johtamisjärjestelmässä ja vuosikellossa. On tärkeää, että keskusteluille kunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta varataan aikaa ja että sitä uskalletaan käydä.
Tämä ei ole itsestäänselvyys joka kunnassa. Oli ilo havaita, että Pyhtään päättäjien keskuudessa on valloillaan rakentava keskustelukulttuuri, johon halutaan panostaa ja jota halutaan kehittää.

Kunnanjohtaja Jouni

Lisää uusi kommentti