• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

Pyhtään nousu

Otsikosta huolimatta tämä ei ole urheilujuttu. Ei, tämä on tietokilpailu. Eli missä eteläisen Kymenlaakson kunnassa väkiluku kasvoi eniten viime vuonna? Arvasitte aivan oikein ja oikea vastaus on siis Pyhtää.

Pyhtään väkiluku kasvoi 15 ihmisellä, Haminan kahdella. Kotkasta väheni neljä ihmistä, Virolahdelta 32 ja Miehikkälästä 41. Paljon ei siis kasvua tarvittu, jotta pääsi kultamitalin pokkaamaan. Kokonaistulos on miinuksella, eikä kerro hyvää seutukuntamme tilasta ja tulevaisuudesta.

Jokainen tietää, mistä kenkä puristaa. Kun metsäteollisuus on ollut valtavassa pyörityksessä ja vähentänyt ja saneerannut, on koko alue voinut huonosti. Olemme takavuosina rakentaneet kaiken vain yhden jalan varaan ja saamme nyt kärsiä tuosta tyhmyydestä. Mutta menneitä viisastelemalla emme nouse, tarvitaan toimia.

Kun paikallispolitiikassa keskustellaan ihmisten pysymisestä kunnassa, tehdään usein kaksi samaa virhettä. Ensimmäinen on se, että toivotaan nuorten ihmisten jäävän kotipaikkakunnalleen opiskelemaan. Se on huono tavoite. Nuorten ihmisten pitää nähdä Suomea ja maailmaa. Kotikulmilla elely supistaa maailmankuvaa.

Toinen moka tulee siitä, että luullaan pelkkien työpaikkojen riittävän. Lahjakkaille ihmisille se ei ole tarpeeksi. Pitää olla samanmielistä seuraa, ystäviä ja palveluja sekä huveja. Sanon tämän hieman elitistisesti, koska vain lahjakkaat luovat uutta. Se toki on muistettava, että lahjakkuutta on kovin montaa lajia, eikä se aina ole suinkaan koulutuksesta kiinni. Ja sellainen ajattelu, joka vielä 1970-luvulla oli vallitseva, että lähdetään opiskelemaan ja palataan kotiin, on mennyttä aikaa. Monesti ei missään tapauksessa haluta.

Eniten petrattavaa on Kotkalla. Onko se hyvin asiansa hoitava dynaaminen edelläkävijä vai menneisyyden loistetta pohdiskeleva baarin kahviporukka, joka osoittaa luovuutensa lähettämällä paikallislehden törkypalstalle tekstarin. Jos keskuskaupunki ei porskuta, ei ole kehitystä ympärilläkään.

Pyhtäälle riittää tällä hetkellä maltillinen kasvu. Jos se ripeytyy, olemme taas suurten investointien edessä. Nyt täytyy pari vuotta vetää henkeä ja huolehtia käyttötaloudesta.

Tällä viikolla

Maanantai: Konttoripäivä, hallintojohtajan kanssa lista-asioita.

Tiistai. Auto juuttui lumeen. Neuvokas naapuri kiskoi miehen tielle. Aamulla elinkeinoasioita Cursorin J. Luoteen kera. Sitten Pyhtään asuntoasioita ja iltapäivällä kaavoja. Illalla kaavoitustoimikunta.

Keskiviikko: Matkailuasioita aamulla ja myös iltapäivällä. Illalla Matti Rönkä Kotkan kirjastossa. Antsa tenttaa.

Torstai: Ely vieraana koko päivän. Ensin matkailukaavoja, sitten tuulivoimaa.

Perjantai: Aamulla kehityskeskustelu hallintojohtajan kanssa, ip Seutuvaliokunta.

 

HYVÄÄ VIIKKOA KAIKILLE        

Kommentit

Väkimäärä vähenee pyhtäällä myös eräästä hyvin yksinkertaisesta seikasta johtuen: nuoret joutuvat muuttamaan alaikäisinä pois kotoaan jatkaessaan opiskelujaan peruskoulun jälkeen sillä haja-asutusalueella liikennöinti on vähentynyt huomattavasti. Oma poikani pääsi haminaan kouluun ja heti aluksi huomasimme että sinne ei pääse siltakylästä aamuisin. Hassua että sitten taas poispäin olisi päässyt. Nyt hän sai kuitenkin mieluisamman opiskelupaikan kotkasta ja sinne ja takaisin toimii liikennöintiyhteydet tästä siltakylästä, valtatien varresta. Sitten taas jos olisimme asuneet vaikkapa hirvikoskella niin opiskelu kotoa käsin ei olisikaan onnistunut edes kotkassa. Panee miettimään haja-asutusalueen ihmisiä nämä matkustamiset. Maaseutu on rikkaus ja rakkaus enkä itse ainakaan kaipaa kummallisuuksia. Mutta liikkuminen on elinehto johon ei ole onnistuttu keksimään edullista eikä joustavaa ratkaisua jota kaivattaisiin kipeästi.
Miten kokoomuslainen kunnanjohtaja asennoituu Henna Virkkusen ja muiden ajamaan kuntauudistukseen. Mielestäni nyt pitäisi kuunnella Sauli Niinistöä joka järkevillä mielipiteillään sai myös maalaiskunnista hyvin ääniä.