• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

Pyhtään lentopaikka on valtava mahdollisuus ja samalla muistuttava esimerkki Suomen kehitystä jarruttavasta prosessien ihannoinnista

Pyhtään lentopaikka on ollut viime päivinä otsikoissa

Uutisoinnin takaa löytyy Itä-Suomen hallinto-oikeuden välipäätös, joka koskee kunnan valvontajaoston myöntämiä rakennuslupia lentopaikalle. Luonnollisesti Pyhtää ry sekä Kaakkois-Suomen ELY- keskus ovat valittaneet kunnan valvontajaoksen päätöksestä myöntää lentopaikalle rakennusluvat kolmelle kalustosuojalle. Hallinto-oikeuden välipäätös (ei siis lopullinen päätös) kieltää valvontajaoston päätöksen täytäntöönpanon. Tilanteessa kalustosuojien rakennusluvan suhteen on siis aikalisä. Lopullista oikeuden päätöstä odotamme saapuvaksi toivottavasti pian. Tilanne on monella tapaa valitettava, ennen kaikkea kentän kehittäjä Redstone Aero Oy:n kannalta. 

Todettakoon alkuun, että kalustosuojiin liittyvistä valituksista ja oikeuskäsittelyistä huolimatta Pyhtäällä on olemassa oleva ja toiminnassa oleva lentokenttä, jolla on kaikki sen toimintaan tarvitsemat luvat. Parivuotinen lupaprosessi valituksineen on saattanut kentän uutisointia seuranneilta tuntua vaikeaselkoiselta, johtuen mm. eri lainsäädäntöjen rajapinnoista. Kieltämättä, Pyhtään kunnan viranhaltijat ja päättäjät ovat ensi kertaa saaneet perehtyä toden teolla ilmailulain, ympäristölain sekä maankäyttö- ja rakennuslain hierarkioihin ja rajapintoihin. Kuvaavaa tilanteessa on se, että Kymen Sanomat teki viime viikolla jo kaksi oikaisua omassa uutisoinnissaan.

Media lähestyi viime viikolla valitusasian johdosta myös minua - kerroin kunnioittavasti, että ennen kommentointia haluan jäsentää omaa ajatteluani ja tulen kirjoittamaan asiasta blogissani. Kiitos median edustajille kärsivällisyydestä. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena ei ole niinkään ruotia lainsäädännöllisiä tai luvituksen yksityiskohtia, niitä yhtään väheksymättä. Niille on omat prosessinsa. Hankkeen myötä arvostukseni on lisääntynyt asiantuntemukselle, jossa joudutaan tulkitsemaan ja luovasti yhteen sovittamaan eri hallinnonalojen ja lakien rajapintoja.

Tällä blogikirjoituksella on kaksi tavoitetta:  

  1. luoda ymmärrystä lentokenttä kokonaisuuteen ja pyrkiä vastaamaan kysymykseen, miksi kenttä on tärkeä Pyhtään kunnan kannalta
  2. herättää ajatuksia Suomessa valloillaan olevasta vaikeudesta kehittää jotain uutta 

Viime viikkoisen uutisoinnin johdosta keskustelu kentästä lipsahti "eipäs juupas" sanailuun kenttää puolustavan (huomattava enemmistö) ja kenttää myös julkisesti vastustavan (huomattava vähemmistö) leirin edustajien välillä. Kovin tuttu tilanne tämän päivän Suomessa, eikö totta? Sitten kun päälle lyödään sosiaalisen median ryhmien tuoma suojakilpi, niin karataan yhä kauemmas itse asian todellisesta pihvistä.

Suomi rakastaa täydellisiä prosesseja - mutta onko meillä siihen varaa?

Olen matkan varrella kuullut paljon argumentteja, että "Ei minulle ole mitään itse lentokenttää vastaan, vaan sitä menettelytapaa, jolla kunta on asiaa vienyt eteenpäin tai asiasta tiedottanut." On kunnan legitimiteetin kannalta tärkeää, että kuntalaiset voivat luottaa kunnan tapaan edistää hanketta lainsäädännön puitteissa. Omasta puolestani voin todeta, että hankkeeseen liittyvien lainsäädännön tulkintojen kompleksisuudesta huolimatta tähän on pyritty. Juurikin (kentän luvitukseen liittyvän) lain tulkinnan kompleksisuuden johdosta kunta on joutunut turvautumaan myös ulkopuoliseen asiantuntijatukeen. Pidän tärkeänä, että hallinto-oikeus ottaa kantaa nyt käsittelyssä oleviin rakennuslupiin koskeviin valituksiin - sehän auttaa kaikkia osapuolia eteenpäin, mahdollisiin korjausliikkeisiin ja lukitsee myös lain tulkinnan kohtia seuraavia hankkeita ajatellen.

En malta olla kysymättä mistä johtuu, että lähes poikkeuksetta, kun Suomessa kehitetään jotain uutta tai mahdollistetaan uuden synty, ajaudutaan yhä useammin vastaavantyyppisiin kiihkeisiin mittelöihin oikeista byrokraattisista menettelytavoista. Mieleeni tulee vääjäämättä yliopistoaikaisen koripallovalmentajani sanonta "The operation was a success, but the patient died," joka viittaa syvälle juurtuneeseen prosessien ihannointiin, sillä kustannuksella, että menetetään mahdollisuus luoda jotain uutta. Koripallo- tai jääkiekkojoukkueen on turha hinkata kentällä täydellistä taktista kuviota, jos kori tai maali jää tekemättä. Keskitymmekö siis liiaksi täydellisyyttä hipovaan prosessiin vaiko siihen, että asia tulee hoidetuksi?  Miksi vuorovaikutus uusien hankkeiden luomisessa usein ajautuu kovin usein pattitilanteisiin juuri tästä syystä? Onko tällä kenties jotain tekemistä myös sen kanssa, miksi Suomessa sorvattiin 8 vuotta Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta, siinä onnistumatta?

Pyhtään kunnan kannalta lentokenttä on yksi avainhankkeista edistää kunnan elinvoimaa. Lentokenttä on kunnan näkövinkkelistä väline, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen ja uuden osaamisen syntymisen Pyhtäälle ja laajemmin koko talousalueelle. Pyhtää, osana Kymenlaaksoa painii valtavien haasteiden kanssa, mitä tulee väestötappioon ja seudun vetovoimaan. Lentokentän kaltaiset hankkeet ovat keskeisessä roolissa, kun taistellaan kunnan ja seutukunnan elinvoimasta.

Lentopaikan taustoja 

Vuonna 2016 Pyhtään kunta asetti kysymyksen: "Miten saisimme luotua Siriuksen ympärille elämys- ja lentoliiketoimintaan keskittyvää yritystoimintaa?" Tämä kysymyksen asettelu synnytti kontakteja ja johti myös siihen, että lentokenttää kehittävän yrityksen Redstone Aero Oy:n johto sai vihin Pyhtään tahtotilasta luoda lentämiseen ja ilmailuun liittyvä keskittymä kuntaan. Ensimmäinen relevantti huomio: sytyke lentopaikasta syntyi siis kunnan elinkeinopoliittisesta aloitteesta. Huom! Kunta ei siis lähtökohtaisesti päättänyt, että ”Nyt Pyhtäälle pitää saada lentokenttä”, vaan kysymyksenasettelu synnytti kiinnostuksen kaupallisessa toimijassa, joka oli jo valmiiksi hakemassa paikkaa toteuttaa lentokenttä, jolle on kysyntää. Helsingin kaupungin päätös sulkea Malmin kenttä on entisestään lisännyt Pyhtään kentän kysyntää.

Tähän asti hanke on edennyt pitkälti Redstone Aero Oy:n johdossa, joka siis yksityisenä tahona lentokenttää kehittää. Yritys on se taho (ei kunta) joka on hakenut ja saanut viranomaisilta lentopaikkaan liittyvät luvat.

Traficom on Suomessa lentoliikenteen luvituksesta vastaavana viranomaisena myöntänyt Redstone Aerolle lentopaikan rakennusluvan ja aiemmin tämän vuoden alusta lentopaikan pitoluvan. Tätä lentopaikan rakennuslupaa varten on Redstone Aero Oy hakenut ja saanut ympäristöviranomaiselta ympäristöluvan. Ympäristölupaan liittyvä toiminnan käynnistämislupa on myös myönnetty ja lentopaikka voi toimia normaalisti, vaikka ympäristölupa ei olekaan valituksen johdosta lainvoimainen.  

Lentopaikkamääritelmään (lain mukaan) kuuluu myös tarvittavat rakennukset ja rakennelmat (esim. kalustosuojat - varsin loogista). Näihin lentopaikalla sijaitseviin kalustosuojiin liittyvät rakennusluvat joutuu Redstone Aero Oy hakemaan kunnan valvontajaokselta, jotka se on myöntänyt (ja joista siis on valitettu). Valituksiin liittyvä tulkintaristiriita kilpistyy kalustohallien rakennuslupien myöntämisjärjestykseen ja eri lakien "hierarkiaan" (ilmailulaki, ympäristölaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki) kun arvioidaan maankäytön muutosta ja lupien myöntämistapoja.

Redstone Aero Oy on saanut lentokentän kehittämiseen Liikenne- ja viestintäministeriöltä 900.000 EUR avustusta.

Tämä on yksi ainakin minua mietityttänyt tekijä - minkä takia yksi valtionhallinnon haara (LVM) voi tukea rahallisesti hanketta, toinen myöntää lupia (Traficom) ja kolmas valtionhallinnon haara valittaa (Kaakkois-Suomen ELY keskus)? 

Mitä tapahtuu nyt?

Kunta on tällä hetkellä kaavoittamassa (Kirkonkylän osayleiskaava) lentokentän ympäristöä.

Kaavoituksen yksi keskeinen tehtävä on luoda kestävä, pitkän tähtäimen visio maankäytölle sekä mahdollistaa tulevaisuuden potentiaali lentokentän ympärillä.

Olen törmännyt keskusteluihin ja huoliin siitä, että kaavoituksella kunta lisäisi lentoliikenteen volyymia (ts. lentoliikenteen määrää) kaavaluonnoksessa olevalla poikittaisella kiitotiemerkinnällä. Kunnan intresseissä on kaavoituksella mahdollistaa lentokentän synnyttämä uusi kysyntä erilaisten uusien teknologioiden testaamiselle (esim. dronet ja autonomiset ajoneuvot), eikä siis lisätä lentoliikenteen volyymiä. Huoli tästä on siis aiheeton. Lisäksi kunta on yleiskaavassa varautunut lentokentän välittömästä läheisyydestä hyötyviin oheiselinkeinoihin, esimerkiksi logistiikkaan ja valmistavan teollisuuden sijoittumiseen. Luvat saanut lentopaikka sekä nyt kaavoitettavien uusien teknologioiden testialue-, palveluiden ja teollisuuden aluevaraukset yhdessä luovat kokonaisuuden, joka tukee erinomaisesti kunnan strategisia tavoitteita. Meillä voi siis tulevaisuudessa sijaita E18 moottoritien varressa, alle tunti pääkaupunkiseudun läheisyydessä aivan uudenlainen työpaikkakeskittymä. Pyhtään kunnanhallituksen yksimielisessä kannanotossa Kymenlaakson maakuntakaavaan liittyen korostettiin Pyhtään lentokenttäkokonaisuuden tuovan uuden ulottuvuuden Kymenlaakson kokonaislogistiikkaan. Tämän kokonaisuuden toteutuminen ja kehittyminen vie varmasti vähintään 3-5 vuotta, mutta uskon tämän kokonaisuuden tuovan parhaimmillaan vähintään kymmeniä uusia työpaikkoja Pyhtäälle.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Käsittelyssä olevista valituksista huolimatta lentokentän kehittäminen jatkuu.

Osana yleiskaavoitusta kunta on yhdessä Redstone Aero Oy:n, Cursor Oy:n sekä kaavoituksesta vastaavan konsultin (FCG) laatimassa yllä mainitusta kokonaisuudesta markkinointiviestinnän aineistoa. Viestinnän ja markkinoinnin rooli korostuu jatkossa, kun alueen potentiaalista halutaan kertoa laajemmin sidosryhmille. Tavoitteena on, että toukokuun loppuun mennessä markkinointiaineisto olisi valmis. On ollut inspiroivaa huomata laaja kiinnostus Pyhtään lentokenttää kohtaan - olen saanut yhteydenottoja mm. lentoharrastajalta, joka pohti Pyhtäälle muuttoa kentästä kuultuaan.

Kiinnostavaa on, mitä kaikkea kentän ympärille syntyy tulevaisuudessa. Liikkumisen ratkaisut, lentoliikenne mukaan lukien ovat valtavassa murroksessa. Kun keskustellaan ilmastonmuutoksen torjumisesta, ei voida ohittaa lentoliikenteen päästöjä. Pyhtään kentän kehittämisessä minua kiehtovat erityisesti tulevaisuuden lentoliikenteen ratkaisut. Kun Wrightin veljekset North Carolinassa keksivät ensimmäiset toimivat lentokoneet, otettiin osavaltion rekisterikilpiin lause "First in flight." Uskon, että tulevaisuudessa Pyhtään kenttä houkuttelee toimijoita, jotka edustavat "Next in flight" eli lentoliikenteen tulevaisuuden ratkaisuja, jossa myös kestävä kehitys ja sähköiset ratkaisut ovat vahvasti mukana. Yksi esimerkki tästä nähtiin jo viime syksynä, kun virolainen Hepta Group kävi testaamassa Pyhtäällä sähköverkkojen kuntoa monitoroivaa drone teknologiaa.

Seuraamme Pyhtäällä tarkalla silmällä keskustelua Suomen ilmailumuseon tulevaisuudesta. Vuodenvaihteen tietämillä uutisoitiin siitä, että museo joutuu siirtymään pois nykyisistä toimitiloistaan. Ilmailumuseo voisi olla Pyhtäälle Suomen merimuseon kaltainen vetovoimakohde kävijöineen, tapahtumineen ja työpaikkoineen. Juuri tämänkaltaisten mahdollisuuksien takia Pyhtää haluaa olla mahdollistamassa lentokentän ja sen ympäristön kehittämisen.

 

Ihmistä on aikojen alusta kiehtonut lentäminen. Kiinnittäkää siis turvavyönne - edessämme on mielenkiintoinen matka kohti tulevaisuutta, jossa Pyhtää on vahvasti mukana!

Kunnanjohtaja Jouni

(oikaistu 3.4.2019 klo 8.20. Blogissa oli maininta Finavian aikeista irtisanoa vuokrasopimus, vuokrasopimusta ei ole kuitenkaan irtisanottu, vaan se on päättymässä.)

Lisää uusi kommentti