• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

PALVELUT SÄHKÖISTYVÄT

                                

Suomi oli 1990-luvulla maailmalla mallimaana, kun tarkasteltiin tietoyhteiskunnan palveluja. Kirkkaimpana loistivat pankkiemme edistykselliset palvelut, jotka tuotiin ihmisille internetin kautta. Kännykät valtasivat nopeasti tilaa ihmisten taskuista ja käsilaukuista. Sitten 2000-luvulle tultaessa muu maailma sai lisää puhtia, ja Suomi jäi tyytyväisenä paistattelemaan menneen vuosituhannen hehkussa.

Kun itsenäistä Viroa luotiin, käytiin sieltä hakemassa Suomesta oppia. Nykyisin suomalaiset hakevat oppinsa Virosta julkishallinnon sähköisen asioinnin hoitamisessa. Miksi Viro menestyi mutta Suomi putosi? Mielestäni Viron menestyksen takana on kaksi tekijää, jotka Suomesta puuttuvat: rohkeus ja visionäärisyys. Virossa lähdettiin rohkeasti uudistamaan julkisia palveluita antamalla jokaiselle kansalaiselle sähköinen henkilökortti (jota Suomessa yritettiin kalliilla hinnalla myydä kansalaisille), joka mahdollistaa ihmisen tunnistamisen verkossa. Lisäksi lähdettiin toteuttamaan yhteensopivia tietojärjestelmiä, joista tunnetuin on terveydenhuollon ratkaisu. Virossa valtion ylin johto on näkyvästi puhunut tietoyhteiskuntaratkaisujen puolesta.

Voiko Pyhtää ottaa oppia Virosta? Kyllä vain. Kunnanhallitus on päättänyt edistää sähköistä asiointia. Tulemme toteuttamaan vielä tänä vuonna muutamia palveluja nettiin. Näistä ensimmäisenä otimme käyttöön sähköisen kuntalaisaloitteen syyskuun alussa. Parhaillaan tarkastelemme päivähoitohakemuksen, kouluun ilmoittautumisen sekä rakennusluvan sähköisen version toteuttamista.

Parin viikon takaiseen viikkopäiväkirjaani sain palautetta, jonka mukaan ”itsepalvelu ei ole palvelua”. Uskon, että minun lisäkseni moni on tästä eri mieltä. Hyvin hoidettuna sähköinen palvelu helpottaa elämää – en voisi kuvitellakaan enää käyväni maksamassa laskuja pankin konttorissa. Tulevaisuudessa pyhtääläiset voivat hoitaa monet kuntaan liittyvät asiansa kotisohvaltaan.

 

Tällä viikolla ohjelmassa:

Maanantai:  Aamulla kunnan johtoryhmä, sitten arjen turvallisuus-suunnitelman työstöä. Iltapäivällä työpaja sote-palvelurakenne-esityksen lausunnoksi.

Tiistai: Aamupäivällä Carean johto kuntakierroksella. Iltapäivällä Siltakylä E18-liittymän seurantapalaveri.

Keskiviikko: Aamulla Cursorissa elinkeino-ohjelmaa suunnittelemassa. Sen jälkeen seudun kuntajohtajien tapaaminen seudun elinkeinopolitiikan valmistelun merkeissä. Iltapäivällä Suomen Kylätoiminta ry:n tapaaminen.

Torstai: Aamulla viestintätiimin kokous, jonka jälkeen kuntalaistapaaminen. Iltapäivällä Etelä-Suomen Kalatalousryhmän hallitus, jossa pidän Pyhtää-alustuksen.

Perjantai: Aamupäivällä yrittäjätapaaminen. Iltapäivällä toimistolla suunnittelua.

Hyvää viikkoa kaikille!

Olli

Kommentit

Sähköisen asioinnin lisääminen kunnan toiminnoissa on tervetullut ajatus. Lomakkeiden, anomusten, aloitteiden yms. lähettäminen sähköisesti vähentää kuntalaisten kustannuksia, madaltaa kynnystä osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja mahdollistaa nopean palautteen antamisen takaisin kuntalaiselle. Kaikki nämä ovat mielestäni positiivisia asioita. Myönteisistä seikoista huolimatta on kuitenkin syytä pitää mielessä, että erinäisistä syistä johtuen osalla väestöä ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista ottaa osaa sähköiseen malliin. Mielestäni hyvänä osoituksena tästä on kuntalaisille suunnattujen vain sähköisten tehtyjen kyselyiden alhainen vastausprosentti. Suuri ongelma asioinnin sähköistymisessä on ihmiskontaktien puuttuminen. Kaavakkeiden kotisohvalta täyttö on kieltämättä helppoa, mutta samalla ihmisiltä katoaa eräs sosiaalinen kanava yhteiskuntaan. Keskiverrolle työssä käyvälle ihmiselle tämän kanavan katoaminen ei aiheuta edes mieliharmia, mutta yhteiskunta ei koostu vain ja ainoastaan näistä henkilöistä. Syrjäytymisvaarassa olevien tai vain muuten ihmiskontaktia hakevien henkilöiden sysääminen väkisin keskelle sähköisen asioinnin kasvottomuutta tulee aiheuttamaan merkittäviä ongelmia nyt ja tulevaisuudessa. Tästä syystä onkin elintärkeää, että perinteistä toimintapaa henkilökohtaisesta asioinnista ei lakkauteta kokonaan, vaan se on edelleenkin valittavissa oleva vaihtoehto. Kirjoituksessa mainittu sähköisen pankkiasioinnin yleistyminen on totta, mutta ei kuitenkaan aivan noin mustavalkoista. Jos asian tarkastelussa käännetään näkökulmaa hieman toiseen suuntaan, niin esiin nousee seuraavanlainen vastausta vailla oleva kysymys: Voisitteko kuvitella asioivanne pankin konttorissa, mikäli verkkopankissa maksamastanne laskusta perittäisiin nimellinen seitsemän euron hinta kappaleelta ja konttorissa näiden laskujen maksaminen olisi täysin ilmaista?
Sähköisen asioinnin kehittäminen on osa Pyhtään kunnan palvelustrategia, jolla osallistetaan asiakkaita palveluprosesseihin ja lisätään kustannustehokkuutta. Me kaikki valtuutetut olemme olleet tuota strategiaa hyväksymässä. Sähköisten palvelujen kehittäminen on osa laajempaa yhteiskunnan vastavuoroisuus periaatteen kehittämistyötä ja vasta alkutaipaleella. Näistä koko Suomea koskevana esimerkkinä E-resepti ja kehitteillä oleva kansallinen arkisto terveystiedoille. Paperisten reseptien kohta kokonaan poistuessa meistä jokainen tarvitsee henkilökohtaiset pankkitunnukset asioidessaan näissä palveluissa. Sähköisen asioinnin mahdollistamiseksi on kuntalaisten ja myös ikääntyneiden käytössä asiakaspäätteitä esim. kirjastossa. On totta että monilla ikääntyneillä ei ole ns. jo kansalaistaidoksi kutsutta "nettitaitoa". Siksi mahdolllisimman helppokäyttöisten asiointialustojen kehittely jatkuu. Sähköisten palveluiden lisääntyminen antaa mielestäni oivan mahdollisuuden juuri ihmiskontaktien ja uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Omien vanhempien tarvitsema neuvonta ja apu sähköiseen asiointiin sekä erilaisten teknisten apuvälineiden käyttämiseen lisää inhimillistä kontaktia vanhempien ja heidän lastensa välillä. Tapasin vasta 90 v. henkilön joka oli hankkimassa uutta tietokonetta kun vanha oli niin hidas! Tällaisin nettinikkareita löytyy varmasti jokaisesta eläkeläisjärjestöstä. Tässä olisikin haaste uuden tyyppiseen inhimillistä kontaktiakin lisäävään toimintaan myös pyhtääläisiin järjestöihin. Ns. iäkkäämmän nettiopastajan avulla voisi tutustua kunnan sähköisiin palveluhin, vastata kyselyihin ja harjoitella netin käyttöä. Sammalla kun oppisi uusia taitoja voisi tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia!