• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

Kuntakartta

Suomen Kuvalehti julkaisi viime viikon perjantaina valtionvarainministeriöstä tiskin alta saamansa kartan, jossa hahmotellaan maan hallituksen kaavailemaa uutta kuntarakennetta. Kuntaministeri Henna Virkkunen ehti jo kertoa, että kyse ei ole lopullisesta ehdotuksesta. Yksityiskohdat taatusti vielä muuttuvat, mutta ei se peruslähtökohta, jonka mukaan hallitus kaavailee kuntauudistusta, joka pohjaisi työssäkäyntialueisiin.

Kun Suomessa on menossa samaan aikaan vaalit, on älämölö ollut riehakasta. Tosin tasavallan presidentin valtaoikeudet eivät mitenkään ulotu kunta-asioihin, mutta se taas on aivan toinen juttu. Mutta hyvä, että keskustellaan.

Uudistusehdotus on raju. Niin raju, että on itsestään selvää, ett vastustus on kova. Puhutaan ääni väristen kunnallisesta itsehallinnosta ja oikeudesta itse päättää. Eikö kuulosta hyvältä? Miksi ihmeessä maan hallitus on täysi tollo? Miksi ei kannateta pientä ja kaunista, vaan halutaan suurta ja steriiliä.

Ehkä siellä hallituksessa ja valtionvarainministeriön kuntaosastolla ei kuitenkaan pelkkiä torveloita ole. Kuntauudistuksen lähtökohta on Suomen ja maailman muuttuminen. Nykyinen kuntajako pohjaa siihen aikaan, jolloin maatalous oli Suomen pääelinkeino ja liikkumisväline oli hevonen.

Halusimme tai emme, maaseutu on tyhjentynyt jo monta vuosikymmentä. Jäljelle jäävät vanhukset, nuoret muuttavat pois, erityisesti koulutetut nuoret. Osa jäisi, jos työpaikkoja olisi, mutta suurin osa ei silloinkaan. Nuoriso haluaa olla urbaania, se meidän keski-ikäisten on tunnustettava itsellemme.

Monessa Suomen kunnassa loppuu raha ja aktiiviväki. Pakko on tehdä jotakin. Ja vastaus ei voi olla, että valtiolta tai rikkaimmilta kunnilta rahaa lisää. Jo nyt suurin osa Suomen kunnista ei pärjää omillaan, vaan varakkaammat kunnat avustavat köyhempiä. Lakiteksti puhuu kuntien verotulojen tasauksesta. Moni suuri kunta tarvitsisi nuo avustukset omaan toimintaansa, esimerkiksi vaikkapa Kotka.

Pyhtää pärjää suunnilleen omillaan, tosin puoli miljoonaa euroa me vuodessa rikkaimmilta saamme. Voisimme pärjätä jotenkuten ilmankin. Olemme asettaneet tavoitteeksi olla itsenäinen kunta. Se voi edelleen onnistua, mutta viisaita meidän pitää taloudenpidossa olla. Mutta moni muu kunta ei selviä ilman kasvavia tukia, mutta sitä rahaa ei ole kenelläkään, ei valtiolla, ei suurilla kunnilla. Siksi pitää ymmärtää kuntauudistus tehdä, vaikka ei tuota edellä mainittua karttapiirrosta kannattaisikaan.

 

Tällä viikolla

Maanantaina: Hallitus ja iltakoulu. Mietimme tämän vuoden tulostavoitteita normaalien kokousrutiinien päälle.

Tiistaina: E-18 työpaja. Tiehankkeen tärkeyttä ei vielä oikein ole eteläisessä Kymenlaaksossa ymmärretty.

Keskiviikkona: Aloitamme koko kuntaa koskevan hallintosääntö ym uudistuksen. Paikkana Harju.

Torstaina: Lappeenranta ja matkailukaavat.

Perjantai: Helsinki ja projektit. Myös matkamessut, jos aikaa jää, mutta ei taida. Siellä Kaakko 135 eli Cursorkuntien uusi brändi esittäytyisi.

 

HYVÄÄ ALKAVAA VIIKKOA KAIKILLE