• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

Ilmastomuutos heti

Muutama päivä sitten luimme murheellisia uutisia Kotka-Hamina seudun yrittäjäilmastosta. Tutkimuksen mukaan se oli valtakunnan heikoin.

Selityksiä tällaiseen tulokseen varmasti on, mutta enemmän tai vähemmän ne ontuvat. Selvää on, että kun koko Kymenlaakso on ollut metsäteollisuuden rajujen saneerausten kohteena, on sillä ollut vaikutusta myös pienten ja keskisuurten yrittäjien bisneksiin ja mielialaan. Mutta jos lykkäämme syyn vain globalisaation ja muiden sivistyssanojen niskaan, laitamme päämme vastuuttomasti puskaan.

Lehtitiedoista ei käynyt ilmi, vaihteliko yrittäjäilmapiiri seudun eri kunnissa. Eteläinen Kymenlaakso on kovin erilainen näkövinkkelistä riippuen. Se maailma, jossa Kotkassa eletään, on kovin poikkeava, jos sitä verrataan vaikkapa Miehikkälään.

Eteläisessä Kymenlaaksossa on tehty huimasti töitä viime vuosina yrittäjyyden eteen. Luulen, että tuo huono tulos osoittaa sen, että kaikesta ponnistuksesta huolimatta, ei ole päästy aitoon vuorovaikutukseen niiden perusyrittäjien kanssa, jotka tätä maata kuitenkin pystyssä pitivät. Konepajan nurkkakopissa yrittäjä ei ehkä aina jaksa innostua huimista imago-kampanjoista tai seminaareista, joissa painetaan aika usein pää pilvissä.

Seutukunnan yritykset ja kunnat ovat perustaneet jo kauan sitten yhteisen kehitysyhtiön, joka nykyiseltä nimeltään on Cursor Oy. Se on saanut mairittelevia arvioita, kun eri alueiden vastaavia yhtiöitä on verrattu toisiinsa. Mutta tuoreena kunnanjohtajana on selvästi voinut aistia, että yrittäjät kaipaavat vuorovaikutusta ja tekemistä aivan omilla nurkillaan. Kutsuisin sitä elinkeinopolitiikan lähipalveluksi. Kunta ei voi ulkoistaa omilla nurkillaan keskusteluja ja kanssakäymistä kehitysyhtiölle.

Asioihin voi vaikuttaa ja niitä voidaan aina parantaa. Jokainen voi myös miettiä, kuinka itse toimii. Kuuluuko niihin, jotka aina heräävät väärällä jalalla ja kaivavat esiin kustakin jutusta ikävät puolet. Vai haluaako kuulua niihin, jotka luovat positiivista ilmapiiriä ja nälvimisen sijasta kannustavat muita.

Omaan ohjelmaani olen kirjannut seuraavia asioita:

  1. Yrityskäynnit. Uuden kunnanjohtajan tulee tuntea paikkakunnan yritykset ja yrittäjät. Ensi viikolla aloitetaan.
  2. Yrittäjien aamukahvit. Pyhtään Yrittäjien kanssa sovittiin, että ensimmäinen aamukahvitapaaminen on kunnan järjestämänä kunnantalolla.
  3. Uusien yritysten perustajat kutsutaan kunnantalolle kerran vuodessa.

Ja paljon muutakin pitää tehdä. Jos ei heti vuodessa Suomen paras yrittäjäilmapiiri, niin ainakin melkein.

 

Tällä viikolla

 

Maanantai: Johtoryhmä, valmistautumista Kaakko 2011 valmiusharjoitukseen, budjetti hiukan ja pikku silppua.

Tiistai: Aamupäivä pelkkää budjettia, iltapäivällä Cursoriin

Keskiviikko-Torstai: Kaakko 2011 Kuusankoski-talolla

Perjantai: Pyhtään matkailuhankkeita koko päivä.

 

Hyvää viikkoa 45 kaikille!

Kommentit

On hyvä olla Pyhtääläinen yrittäjä! Jatketaan eteenpäin hyvällä yhteistyöllä ja positiivisella vireellä.
Cursor järjesti tänä iltana munapirttiläisille tiedotustilaisuuden Mäntyniemessä luontomatkailukohteen suunnitelmien nykyvaiheesta. Paikalla paljon kiinnostunutta väkeä. Keskustelua syntyi ja kysymyksiä esitettiin. Harmi, että et ollut paikalla tulemassa tutummaksi saarelaisille. Kunnanjohtajaa kaipailtiin... Mutta selvähän se.. ei sitä ihan joka paikkaan voi revetä. Munapirtin hanke on kyllä niin pitkässä juoksussa, että varmasti tilaisuuksia vielä tulee jatkossakin.
Tere,kommentti kirjoitukseesi Oman kokemukseni/henkilöhistoriani perusteella myöskään tehtaan varjo ei ole yrittäjyyden paras kasvualusta. Monilla kaakkoissuomalaisilla on työläistausta jo useammassa sukupolvessa (myös minulla)eikä siihen yrittäjyys kuulu. Aina on menty aaströmmille tai kutsetille. Aina on menty toisen palvelukseen. Tehokkainta, edullisinta ja helpointa yrittämistä on kuitenkin työllistää itse itsensä. Tehtaan varjo voi olla kuitenkin pitkä. Jos on sukupolvesta toiseen menty tehtaalle ja jos kehitysyhtiössä on totuttu ajamaan vain ns isoja hankkeita ei pienyrittäjyyttä saada edes käyntiin. Lisäisinkin Karin listaan vielä yhden: 4. Kouluissa tapahtuva yrittäjyyskavatus. Vain kasvattamalla yrittäjyyteen positiivisesti suhtautuvia nuoria, saadaan myös yrittämisen ilmastomuutos käyntiin. Tavataan koululla kun kutsu tulee !
Riskinottoon ei houkuta verotus, eikä perikymiläinen kateuskaan. On vaikeaa laittaa itsensä likoon henkilökohtaisella varallisuudellaan. Toiset uskaltaa, useimmat ei. Moni yrittäjä tarvitsisi kumppanuutta ja apua kasvuun, osaamista ei välttämättä riitä omantoiminnan ulkopuolelle. Ihminen ei myöskään mielellään poistu ulos omalta mukavuusalueeltaan. Cursor ei välttämättä ole organisaatio, jolta löytyisi ammattitaitoa ja osaamista esim kansainvälistymisessä.