• Suomi
  • Svenska
  • English
  • Русский

Pyhtään lentopaikka - kysymyksiä ja vastauksia

02.05.2017

Pyhtään kunnalle esitettyjä kysymyksiä

Miksi Pyhtäälle tarvitaan lentopaikka?
Pyhtäälle ja koko seudullemme on haastavaa säilyttää elinvoimaisuus, kun suuret kaupunkiseudut imevät asukkaita. Meidän tulee hakea toimeliaisuutta kuntaamme. Lentopaikka on yksi mahdollisuus tuoda uutta toimintaa kuntaamme.

Suomessa on noin 60 lentopaikkaa suurista lentoasemista pieniin nurmipintaisiin kenttiin. Suuri osa pienistä kentistä toimii harrastepohjalta. Kymenlaaksossa Kymin, Ummeljoen ja Wredebyn lentopaikat palvelevat harrasteilmailua. Kaupalliselta pohjalta toimivat pienkentät ovat harvassa, vaikka kysyntä pienkoneiden hallipaikoille on kasvavaa. Pyhtään lentopaikan tavoitteena on ensisijaisesti toimia kaupalliselta pohjalta.

Paljonko lentopaikan perustaminen maksaa Pyhtään kunnalle?
Pyhtään kunta ei ole sitoutunut lentopaikan rahoittamiseen. Suunnitelmien täsmentyessä on mahdollista arvioida esimerkiksi kunnallistekniikan järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamista.

Onko lentopaikkaa valmisteltu salassa?
Ajatus lentopaikasta kehittyi vuoden 2016 alkupuolella. Hanke lähti selvittämään eri sijoittumisvaihtoehtoja. Kesällä 2016 oli hahmottunut kaksi vaihtoehtoa, jolloin asiasta jo kuntalaisille tietoa välitettiin median kautta. Hankkeesta on tiedotettu alkusyksyn ja loppuvuoden aikana. Sijoittumispaikka valikoitui alkuvuonna 2017, jolloin tiedottamista niin valtuutetuille kuin kuntalaisille tiivistettiin.  Maaliskuussa 2017 järjestettiin keskustelutilaisuus kuntalaisille.

Laskeeko lentopaikka asuntojen ja kesämökkien arvoja?
Asuntojen ja mökkien arvot ovat Suomessa laskeneet siellä, missä yleinen elinvoimakehitys on ollut huonoa. Suurin arvonnousu taas on ollut paikkakunnilla, missä toimeliaisuus on kasvanut.

Miksi lentopaikan perustamisen yhteydessä ei vaadita YVA-selvitystä?
Lentopaikan perustaminen vaati YVA-lain mukaisen selvityksen, jos kiitotien pituus on yli 2,1 km. Näin pitkät kiitotiet mahdollistavat jo suurten matkustajakoneiden toiminnan lentopaikalta, jolloin käytännössä kysymyksessä on lentoasematoiminnasta. Pyhtäälle suunnitellun lentopaikan kiitotien pituus on noin 1200 m. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on arvioinut, että Pyhtäälle suunniteltu lentopaikka ei ole muutoinkaan mittaluokaltaan niin suuri, että se vaatisi YVA-lain mukaisen selvityksen. Sen sijaan lentopaikan perustaminen vaatii ympäristöluvan, jota varten on selvitettävä vaikutukset ympäristöön (luonto-, linnusto, pohjavesi- ja äänitasoselvitykset).

Miksi lentopaikan perustamiseksi ei vaadita kaavoitusta?
Kaavoitus tarvitaan silloin, jos suunnitellaan suuren mittakaavan lentoasematoimintaa. Suurin osa Suomen lentopaikoista on rakennettu kaavoittamattomalle alueelle. Omalle maalleen saa rakentaa tasaisen alueen, johon voidaan lentokoneilla laskeutua. Lentopaikan perustaminen vaatii viranomaisluvat.

Redstone AEROlle esitettyjä kysymyksiä

Miksi ei kehitetä lähistöllä olevaa Kymin kenttää?
Pyhtää on uuden moottoritien ansiosta pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä. Kymin kenttä on Suomen kenties hienoin purjelentokeskus, joka toimii kerho- ja harrastuspohjalta. Pyhtään kentälle suunnitellaan elinkeinotoimintaa, investointeja ja varustusta, joita Kymiin on vaikea kerhopohjalta tai maapohjan omistuksen vuoksi rakentaa.

Olisiko Pyhtään lentopaikka Helsinki-Malmin korvaaja?
Helsingin citykenttää tai Malmin kulttuuri- ja historiallisia arvoja ei voi mitenkään korvata. Pyhtään kentän taustavoimat ovat aktiivisia Malmin puolustajia. Tosiasia on kuitenkin, että Helsingin kaupungin ja Finavian toimien myötä erityisesti ammatillisen toiminnan edellytykset Malmilta ovat poistuneet, joten joku osa sen toiminnasta jatkuu Pyhtäällä. Pyhtään toimintamäärän arvioidaan kuitenkin olevan vain pieni osa Malmin toimintamäärästä.

Mikä taho on lentopaikkahankkeen takana?
Pyhtään lentokentän omistaa yksityinen Redstone AERO osakeyhtiö. Yhtiön omistaa joukko ilmailualan toimijoita. Pyhtään kunta ei omista lentokenttäyhtiön osakkeita. Yhtiö investoi ensi vaiheessa lentopaikkaan noin 2 miljoonaa euroa.

Minne tarkalleen lentopaikkaa ollaan perustamassa?
Lentopaikkayhtiö omistaa kirkonkylän liittymän kaakkoispuolella, Munapirttiin johtavan Kirkkotien varrella runsaan 90 hehtaarin maa-alueen. Kiitotie sijoittuu pohjois-eteläsuuntaisesti Kirkkotien varteen.

Onko lentopaikkahanke kannattava?
Mikään yritys tai yksityishenkilö ei varmasti sijoittaisi omia rahojaan hankkeeseen, josta ei oleta saavansa myös tuottoa. Kuntalaisten kannalta pääasia ehkä kuitenkin on, että investoinnit ovat yhtiön omistajien panostusta, joten kuntalaisten ei tarvitse olla huolissaan julkisten tai verorahojensa käytöstä.

Montako työpaikkaa lentopaikka synnyttää?
Nyt on tehty päätös pienimuotoisesta toiminnasta, joka työllistää suoraan maanrakentajia, kunnossapitäjiä ja esimerkiksi mekaanikkoja. Lentokentän välillisten vaikutusten mm. matkailuelinkeinolle oletetaan olevan merkittäviä. Lentokenttä mahdollistaa myös moninaiset tapahtumat, jotka tuovat kävijöitä ja nostavat Pyhtään tunnettuutta eteenpäin pyrkivänä, dynaamisena kuntana.

Suunnitellaanko lentopaikasta laskuvarjohyppy-kenttää?
Alkuvaiheessa tämä oli ajatuksena, mutta saadun palautteen perusteella lentokentän painopiste on nyt muualla. Tämä on myös osoitus siitä, että lentokenttä haluaa olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja kuntalaisten kanssa. Tällä hetkellä ajatuksena on, että hyppytoimintaa olisi rajoitetusti esim. erilaisissa tapahtumissa jne. Saadun palautteen perusteella päätetään jatkosta. Myös hyppytoiminnan häiriöön voidaan vaikuttaa huomattavan paljon lentomenetelmin, kalustovalinnoin ja ajoituksella – tulevista sähkömoottorikoneista puhumattakaan.

Rikkooko lentomelu pyhtääläisten rauhan?
Kaikki inhimillinen toiminta, erityisesti motorisoitu toiminta, tuottaa myös ääntä. Toisaalta erilaisten liikkumisen ja elämän äänet kuuluvat asuttuun ympäristöön. Kymenlaaksossa on jo peräti viisi lentokenttää, jotka kaikki toimivat sopusoinnussa ympäristönsä ja naapuruston kanssa. Pyhtää ei tule olemaan tästä poikkeus. Ohi kulkevan lentokoneen ääni kuuluu vain ohi kiitävän hetken.

Mitä lupia lentopaikan perustaminen vaatii?
Lentotoiminta on varmasti yksi yhteiskunnan tarkimmin säädeltyjä toimintamuotoja. Jokainen lentäjä, lentokone ja lentopaikka vaatii omat lupansa, jotta myös valvotaan säännöllisesti. Lentopaikan toimiluvan myöntää ilmailuviranomainen. Osana toimiluvan myöntämisprosessia ovat mm. kattavat luonto-, linnusto, pohjavesi- ja äänitasoselvitykset toiminnan kuvauksineen.

Häiriintyvätkö linnut lentoliikenteestä lentopaikan lähistöllä?
Osana lentokentän toimilupaa on alueen linnustoselvitys. Siivekkäät näyttävät pikemminkin viihtyvän yhdessä, sillä useat lentokentät ovat muodostaneet lintuparatiisin. Esimerkiksi Malmin lentoasema on suosittu suojeltujen lintujen bongauspaikka. Julkisuudessa olleet lintutörmäykset ovat lähinnä suurten ja nopeiden matkustajakoneiden harvinaisena riskinä. Kukaan lentäjä ei halua törmätä lintuun, onhan törmäys yhtä riskialtis sekä linnulle että lentokoneelle.

Vaikuttaako lentopaikka Santaniemenselkä-Tyysniemen natura-alueeseen?
Vaikutukset selvitetään hankkeelta vaadittavissa luontoselvityksissä. Lentoreittien suunnittelulla asiaa voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi laskukierrosmenetelmät on suunniteltu sellaisiksi, etteivät ne ulotu alueelle. Natura-alueella koneet ovat joka tapauksessa säädetyn minimikorkeuden yläpuolella.

Vaarantaako lentopaikka pohjavesialueen?
Kiitotie rakennetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Sinänsä pohjavesialueellekin voidaan rakentaa, kunhan suojauksista huolehditaan. Vertailun vuoksi, viereinen Purolaan johtava Kirkkotie kulkee pohjavesialueen keskellä.

Mitä pyhtääläiset hyötyvät lentopaikasta?
Toimeliaisuus tuo toimeliaisuutta. Kaikki kunnassa tapahtuva elinkeinotoiminta ja investoinnit tuovat lisää elinvoimaa, työtä ja asumisen mahdollisuuksia. Tarkemmin asia selviää, kun kiitotie valmistuu ja tiedetään kaikki lentokentälle sijoittuvat yritykset. Esimerkiksi matkailutoimiala on selkeä ”hyötyjä”.

Miten laajaa lentotoimintaa lentopaikalle on kaavailtu?
Kenttä tulee palvelemaan monipuolisesti yleisilmailua. Tämä tarkoittaa pieniä ja korkeintaan keskikokoisia lentokoneita. Tarkka toimintamäärä muotoutuu ajan myötä, mutta joka tapauksessa kyseessä on pienimuotoinen toiminta, esimerkiksi Malmiin verrattuna murto-osa sen toiminnasta.

Mitä toimintaa lentopaikalle on suunniteltu?
Alkuvaiheessa kentälle tulee lentokoneiden hangaareja ilmailuyritysten kalustolle sekä tähän liittyviä huoltotoimintoja. Halleihin pyritään saamaan vuokrattavaksi myös yksittäisten ilma-alusten paikkoja.

Milloin lentopaikalta päästään lentämään?
Tavoitteena on tasoittaa kiitotie ja rakentaa ensimmäinen hangaari kuluvan kesäkauden aikana.